Tuntuuko siltä, että kaappeihin ei enää mahdu tavaran tavaraa, että sähköposti tulvii sekalaista työhön liittymätöntä roskaa, ja työpöytäkin on peittynyt kaikenlaiseen krääsään?
Et ole yksin, kertoo ammattijärjestäjä Sonja Saloriutta. Tavarapaljouden karsiminen on monelle haaste. Siitä on kuitenkin paljon hyötyä.
– Siivous helpottuu, kun jokaiselle tavaralle on oma paikkansa. Aikaa jää muulle, paljon mielekkäämmille asioille kuten harrastuksille tai vaikka perheen yhteiselle tekemiselle.
Jatkuva tavaroiden etsiminen on lisäksi stressaavaa ja aiheuttaa henkistä taakkaa. Järjestämisessä onkin kyse arjen helpottamisesta, Saloriutta sanoo.
– Aluksi tavaran määrä voi tulla šokkina – yksikään perhe ei tarvitse kuutta reppua per henkilö, Saloriutta nauraa. – Mutta kun tavaraa on paljon, eikä niille ole nimettyä paikkaa, hankitaan uutta tilalle kun alkuperäistä ei löydy. Lopulta kotona voi olla useampi pari saksia, vaikka yksilläkin pärjäisi.
Karsiminen vaatii ajatustyötä
Tavarapaljouden karsimisessa on usein kyse paljon isommasta asiasta kuin siivoamisesta. Kun käymme läpi kaappeihin kertyneitä tavaroita, tulemme samalla käyneeksi läpi menneisyyttämme. Se saattaa herättää meissä suuriakin tunteita. Siksi karsiminen voi tuntua ylitsepääsemättömän vaikealta.
– Moni yllättyy, miten paljon tunteita tavaroiden järjestämisessä herää. Siinä oppii paljon itsestään ja suhteesta tavaraan. Joistakin tavaroista voi olla helppo luopua, mutta sitten löytääkin jonkun tavarakategorian, josta on tosi vaikea luopua, kuten esimerkiksi kirjoista.
Usein luopumisen tuska liittyy tietyn elämänvaiheen päättymiseen kuten valmistumiseen ja työelämään siirtymiseen. Myös etätyön aloittaminen voi joillekin olla kriisin paikka.
– Kun ei enää menekään toimistolle, joutuu luopumaan isosta osasta itseään, Saloriutta sanoo.
Muutoksessa aiemmin tarpeelliset tavarat käyvät tarpeettomaksi. Vaatteet ovat hyvä esimerkki luopumisen vaikeudesta. Monella meistä on edelleen tallessa lempifarkut, jotka mahtuivat 15 vuotta sitten jalkaan, mutta emme siltikään raaski luopua niistä.
– Syy tähän on se, että vaatteet pitävät yllä ihanneminää – tuollainen olin joskus tai haluaisin edelleen olla.
Sama toistuu harrastevälineiden tai vaikkapa kirjojen kanssa.
– Ostamme kirjoja, joita emme koskaan ehdi lukea, koska haluamme ajatella olevamme niitä ihmisiä, jotka lukevat kirjoja iltaisin.
Turhan informaation karsiminen vähentää stressiä
Monelle työpisteen siivoaminen on muodostunut lomalle lähtemisen tärkeäksi rutiiniksi. Mutta miten siistiä työpistettä ylläpidetään kiireen keskellä?
Saloriutta neuvoo järjestämään paperit lokerikkoon sen mukaan, missä vaiheessa niiden käsittely on. Kolme lokeroa riittää, yhteen kerätään reagointia vaativat, toiseen käsitellyt ja kolmanteen arkistoitavat dokumentit.
– Yrittäjät ovat taitavia omalla alallaan, mutta kaikkia ei ole kotona opetettu tämäntyyppiseen järjestelmällisyyteen taikka luokittelemaan tavaroita. Lokerot kannattaa nimikoida selkeästi “maksa” tai “laita mappiin”, jolloin aivot pikkuhiljaa oppivat toimimaan oikein. Näin työpöydän nurkalle ei synny huojuvia tulostepinoja, joiden väliin laskut unohtuvat.
Fyysisen työpisteen siisteyden lisäksi Saloriutta suosittelee sähköpostin siivoamista.
– Sähköposteille voi luoda suodattimia, jolloin ne ohjautuvat suoraan tiettyyn kansioon, jos esimerkiksi ne sisältävät tietyn sanan. Digikarsimista voi myös harrastaa perumalla tarpeettomaksi käyneitä uutiskirjeitä.
Ylimääräisen informaation poistaminen vähentää turhaa stressiä.
– Meille tulee helposti olo, että olenko unohtanut jotain. Se tuottaa täysin turhaa stressiä työn oheen. Kun työpiste on siisti, voi keskittyä työhön.
