Hansakorttelin katolle valmistui aurinkovoimala – kauppakeskus paransi sijoitustaan kansainvälisessä ympäristösertifioinnissa
Hansakorttelin katolle on valmistunut kauppakeskuksen tarpeisiin sähköä tuottava 164 paneelin aurinkovoimala. Lokakuun alussa valmistunut voimala on yksi konkreettinen teko, jolla Hansakortteli paransi sijoitustaan kansainvälisessä BREEAM In-Use-ympäristösertifioinnissa.
Hansakortteli on menestyksekkäästi uusinut BREEAM In-Use-ympäristösertifikaatin, joka arvioi kiinteistön teknisiä ominaisuuksia ja kestävää ylläpitoa. Hansakortteli saavutti kiinteistön osalta arvosanan ”Erittäin hyvä” ja hallinnon osalta arvosanan ”Erinomainen”.
”Onnistuimme parantamaan läpi linjan Hansakorttelin eri alueiden arvioita ja yksi merkittävä tekijä tässä on Hansakorttelin katolle rakennettu aurinkovoimala”, Hansakorttelin kiinteistöpäällikkö Janne Suominen kertoo.
Hansakorttelin katolle valmistui lokakuun alussa oma aurinkovoimala, joka tuottaa noin 164 paneelin voimin vuosittain noin 43 megawattia puhdasta aurinkosähköä.
”Vaikka aurinkosähkön tuotannon osuus vuosittaisesta kokonaisenergiantarpeestamme on vielä aika pieni, antaa tämä alkusysäyksen omalle energiantuotannollemme. Käytännössä voimala tuottaa noin 14 kerrostalokaksion vuotuisen energiantarpeen verran puhdasta sähköä yhden vuoden aikana. Toki jo aiemmin kaikki käyttämämme energia on tullut 100 prosenttisesti uusiutuvista lähteistä”, Suominen selvittää.
Hansakorttelin hyvän sertifiointitason menestyksen perustana ovat muun muassa kaukolämmitys ja -jäähdytys sekä yleinen hyvä energiatehokkuus, joka näkyy suoraan energiapistemäärässä. Kauppakeskus saa lisäksi kiitosta ylläpidon prosessien aktiivisesta kehittämisestä sekä kattavasta ympäristöpolitiikka- ja hankintaohjeesta tavoitteineen ja toimenpiteineen.
”Yksi keskeinen osa vastuullistyötämme on myös Hansakorttelin viherterassi, jota remontoimme talven aikana. Se on Suomen ensimmäinen kaupungin ydinkeskustassa sijaitseva kauppakeskuksen viherkatto, jonka monipuolisilla istutuksilla, hyönteishotelleilla sekä lintujen ja lepakkojen pesillä tuetaan luonnon monimuotoisuutta”, Suominen tiivistää.
