Tekoälysovellus ChatGPT ei ole lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna vähentänyt työvoiman kysyntää kokonaisuudessaan, vaan vain muuttanut työn kysynnän rakennetta. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan tekoälystä hyötyvien ja tekoälylle altistumattomien työpaikkojen kysyntä verkon alustatyömarkkinoilla kasvoi merkittävästi ChatGPT:n julkaisun jälkeen. Samalla kuitenkin vähenivät sellaiset avoimet työpaikat, jotka tekoäly pystyisi teoriassa tekemään ilman ihmisapua. Tulosten perusteella ihmistyö ei häviä, mutta työtehtävien jakaumaan  tekoälyllä on vaikutusta. 

Tuoreessa Etla-tutkimuksessa ”Hävittääkö tekoäly työtä? ChatGPT:n vaikutukset työvoiman kysyntään” (Etla Muistio 136) on tarkasteltu tekstiä tuottavan tekoälyn (GenAI) työmarkkinavaikutuksia. Altistumisen sijaan on tutkittu GenAI:n vaikutuksia työvoiman kysyntään eli käytännössä uusien avoimien työpaikkojen määrään. Yleensä työmarkkinoilla tapahtuvia muutoksia on vaikea havaita reaaliaikaisesti. Nyt julkaistussa tutkimuksessa on kuitenkin hyödynnetty verkon työnvälitysalustoilta kerättyä aineistoa, jossa yksittäisen työsuorituksen tilaus ja toimitus on tarkasti todennettavissa.  

Tutkimuksessa uudet työpaikkailmoitukset jaoteltiin kolmeen luokkaan: korvattaviin, täydennettäviin ja tekoälylle altistumattomiin. Tulosten perusteella työvoiman kysyntä nousi enemmän tekoälylle altistumattomissa ja GenAI:sta hyötyvissä työpaikoissa. Töissä, joissa tekoäly teoriassa pystyy tekemään työn ilman ihmisapua, työn kysyntä laski hieman. Mutta nousu korvattavissa ja täydennettävissä luokissa oli selvästi suurempaa kuin korvattavan luokan lasku. 

ChatGPT:n julkaisu ei ole siis vähentänyt työvoiman kysyntää vaan muuttanut ainoastaan työn kysynnän rakennetta.   

Eniten kysyntä verkon työnvälitysalustalla nousi aloilla, jotka liittyvät tiettyihin ohjelmointiteknologioihin, lakikonsultointiin, tekoälyintegrointeihin sekä rekrytointiin. Tutkijoiden mukaan on mahdollista, että monet näistä ovat sellaisia töitä, joissa kysynnän kasvu johtuu tarpeesta ottaa GenAI-työkaluja käyttöön. Verrattuna altistumattomaan ryhmään kysyntä näissä töissä nousi 18 prosenttia. 

ChatGPT:n julkaisun jälkeen työpaikkojen määrä työnvälitysalustalla puolestaan laski 37 prosenttia erilaisissa kääntämiseen ja (usein tietokoneiden luettavaksi tarkoitettujen) yksinkertaisten tekstien tuottamiseen liittyvissä tehtävissä.  

– Analyysissä käyttämämme aineisto on kerätty yhdeltä maailman suurimmalta työmarkkina-alustalta. Uskomme vahvasti, että alustatyö on erinomainen laboratorio tekoälyn työmarkkinavaikutusten reaaliaikaiseen seuraamiseen, sanoo Etlan tutkija Otto Kässi. 

Nyt julkaistun tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaiset kuin perinteistä työmarkkina-aineistoa käyttäneet aiemmat tutkimukset Suomessa ja Yhdysvalloissa. Kässin mukaan työvoiman kysynnän lasku tietyillä aloilla on mahdollista myös tulevaisuudessa, kun ChatGPT muuttaa kovaa vauhtia työpaikkojen kysynnän rakennetta – ja myös ammattien työtehtäviä. 

– Mahdollisten tulevaisuuden tekoälymallien työmarkkinavaikutusten osalta emme voi kuin esittää arvauksia. Nyt julkaistut tutkimustuloksemme eivät kuitenkaan tue narratiivia ihmistyön häviämisestä. Ennen tekoälyä uusien työpaikkojen määrä muuttui kolmessa luokassa kutakuinkin samoin. ChatGPT:n julkaisun jälkeen täydentyvien ja altistumattomien työpaikkojen kysyntä kasvoi merkittävästi, kun taas tekoälyllä korvattavien työpaikkojen määrä laski, tiivistää Etlan Kässi. 

Nyt julkaistu tutkimus on osa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Tekoäly työelämässä – Miten käy Suomen kilpailukyvyn? -tutkimushanketta. Hanketta on rahoittanut TT-säätiö. 

Kässi, Otto: Hävittääkö tekoäly työtä? ChatGPT:n vaikutukset työvoiman kysyntään. Etla Muistio 136.