Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan Suomen listaamattomien yhtiöiden verojärjestelmää on syytä muuttaa joiltakin pieniltä osin. Nykyjärjestelmä vääristää yritysten päätöksiä, mistä seuraa hyvinvointitappioita. Tutkimus osoittaa kuitenkin, ettei suuremmalle rakenneremontille ole tarvetta, ongelmien korjaaminen onnistuu muuttamalla järjestelmän keskeisiä parametreja. Tutkijat ehdottavat pohdittavaksi niin normaalituoton osuuksia (8 prosenttia) kuin omistajatasolla verotettavia osuuksia (25 prosenttia ja 85 prosenttia).
Suomen eriytetyn tuloverojärjestelmän haasteeksi on tunnistettu listaamattomien yhtiöiden toiminnan tuottojen verottaminen. Haasteeksi muodostuu erityisesti välttämättömyys jakaa listaamattoman yhtiön toiminnan tuotot verotusta varten kahteen osaan: korvaukseksi pääomalle ja korvaukseksi työlle. Nykyjärjestelmä on ratkaissut tulonmuuntoon liittyvät hankaluudet jakamalla listaamattomasta yhtiöstä saatavat tulot mekaanisesti kahteen osaan (niin kutsuttu split-järjestelmä), mutta järjestelmään on silti jäänyt kehitettävää.
Tänään julkaistu Etla-tutkimus (Suomen listaamattomien yhtiöiden verojärjestelmän rakenne kohdallaan, Etla Muistio 139) perustuu tuoreeseen, tieteellisessä journaalissa julkaistuun artikkeliin (Seppo Kari ja Olli Ropponen, 2024). Tutkimus osoittaa Suomen nykyjärjestelmän vääristävän yritysten päätöksiä, mistä puolestaan seuraa hyvinvointitappioita. Tutkimus myös näyttää sen, että ongelma voidaan korjata muuttamalla keskeisiä veroparametreja.
– Ongelma ei siis ole järjestelmän rakenteessa. Järjestelmä saadaan kuntoon sen keskeisten parametrien sopivilla valinnoilla. Näiden parametrien tulisi myös seurata muun verotuksen muutoksia, sanoo Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen.
”Huojennetulla osingolla on keskeinen rooli vääristämättömässä järjestelmässä”
Keskeisessä roolissa järjestelmän toimivuuden kannalta ovat normaalituottoasteen taso (nykyisin 8 %) ja omistajatason verotukseen sisällytettävän osinkotuoton osuus (25 % tai 85 %). Tutkimus osoittaa, että näiden suuruuksia on aihetta pohtia ja lisäksi niiden tulisi riippua muista veroparametreista.
Myöskään listaamattomien yhtiöiden verotuksen euromääräiselle rajalle ei ole tarvetta, nykyisin raja on 150 000 euroa.
– Järjestelmän rakenteen näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää on välttää listaamattomien yhtiöiden toiminnan tuottojen kaksinkertainen verottaminen. Huojennetulla osingolla on siis keskeinen rooli vääristämättömässä järjestelmässä, vaikka tätä onkin arvosteltu ehkä järjestelmää täysin ymmärtämättä, toteaa Etlan Ropponen.
Mahdollinen puuttuminen julkisuudessakin kritisoituun some-vaikuttajien yritysten nettovarallisuuksien kasvattamiseen on Ropposen mukaan syytä tehdä korjaamalla nettovarallisuuden laskentaperiaatteita. Listaamattomien yhtiöiden split-järjestelmää ei tule tästä syystä muuttaa.
