Elintarvikealan tilanne on vakautunut ja alan näkymät ovat hieman edellisvuosia valoisammat. Tuotannon määrä kääntyi hentoon kasvuun ja osalla yrityksistä myös kustannustaakka on helpottanut. Raaka-ainekustannusten erisuuntainen kehitys näkyy suomalaisten aamupalapöydässä asti.
Elintarviketeollisuusliiton tuoreen talouskatsauksen mukaan kotimaisen elintarvikealan näkymät vuosille 2024 ja 2025 ovat edellisvuosia valoisammat. Elintarviketeollisuuden tuotanto on alkanut elpyä kahden vuoden laskun jälkeen. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla tuotannon määrä kasvoi prosentin, mutta investoinnit kasvuun antavat vielä odottaa itseään.
Alan liikevaihdon kasvua jarruttivat kuluttajakysynnän kohdistuminen edelleen edullisimpiin vaihtoehtoihin, kuten kaupan omiin merkkeihin ja tuontielintarvikkeisiin, sekä ruoan hinnan kääntyminen maltilliseen laskuun.
Sekä elintarvikkeiden viennin että tuonnin määrä kasvoi tammi-kesäkuun aikana. Suomalaiset elintarvikeyritykset kohtaavat kiristyvää kilpailua, sillä viime vuosina tuonti on noussut ennätystasolle, noin kuuteen miljardiin euroon.*
– Alkuvuonna viennin kasvu syntyi pitkälti raaka-aineiden, kuten viljan viennistä. Tuonnin kasvu sen sijaan on pidemmälle jalostettuja elintarvikkeita, joten kauppataseen alijäämä on vaarassa kasvaa tänä vuonna, Elintarviketeollisuusliiton ekonomisti Bate Ismail arvioi.
Kustannusten vuoristorata näkyy suomalaisten aamupalapöydässä
Elintarviketeollisuuden raaka-ainekustannukset laskevat hieman tänä vuonna, mutta jäävät selvästi aiempaa korkeammalle tasolle. Kustannuskehitys eriytyy myös eri alatoimialojen välillä. Kustannusten laskusta hyötyvät ensimmäisenä lähellä alkutuotantoa toimivat yritykset.
Kustannusten erisuuntainen kehitys näkyy kuluttajille saakka. Esimerkiksi monen suomalaisen aamupalapöytään kuuluvia appelsiinimehua ja kahvia valmistavien yritysten kustannukset ovat huipussaan, kaurahiutaleiden puolestaan laskussa.
– Ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt lisäävät raaka-aineiden jyrkkää hintavaihtelua. Yritysten kyky ennakoida tulevia riskejä korostuu, Ismail muistuttaa.
Sadon määrä riittää elintarviketeollisuuden tarpeisiin
Sadonkorjuu käynnistyi tänä vuonna poikkeuksellisen aikaisin ja puinnit ovat edenneet joutuisasti.
– Satoarvioiden valossa kotimainen tuotanto riittää pääosin kattamaan elintarviketeollisuuden tarpeen ja kauraa riittää vientiinkin, Elintarviketeollisuusliiton erityisasiantuntija Mari Raininko kertoo.
Tällä hetkellä näyttää, että sadon laatu on kohtuullinen elintarviketeollisuuden tarpeisiin, mutta siinä on alueellista vaihtelua.
Elintarviketeollisuudella on tiukat vaatimukset raaka-aineiden laadulle. Monet niistä perustuvat lainsäädännön ja elintarviketurvallisuuden vaatimuksiin. Lisäksi yrityksillä on omia vaatimuksia, jotta raaka-aine toimisi valmistusprosessissa. Viljalla sellaisia ovat esimerkiksi jyvän koko ja valkuaispitoisuus.
Suomi on kauraviennin mahtimaa
Suomi on yksi maailman suurimpia kauran tuottaja- ja viejämaita. Euroopan maista vain Puolassa viljellään kauraa enemmän kuin Suomessa. Markkinointikaudella 2024/2025 kotimaisesta kaurasta vientiin päätyi arviolta jopa 40 prosenttia. Valtaosa kaurasta viedään jyvinä, mutta tavoitteena on pidemmälle jalostettujen kauratuotteiden viennin lisääminen.
Kauran elintarvikekäyttö on kasvanut jo vuosien ajan ja erityisesti kauratuotteiden viennissä nähdään merkittävää kasvupotentiaalia.
– Kauran elintarvikekäyttöä ovat vauhdittaneet yritysten investoinnit, uusien kauratuotteiden ja -innovaatioiden kehittäminen sekä tutkimusnäyttö kauran terveysvaikutuksista, Raininko sanoo. *lähde: ETL:n elintarvikkeiden vienti- ja tuontitilastot
