Seuraavilla vaalikausilla on edessä julkiseen talouteen roimat sopeutustoimet. Tänään julkistettu valtiovarainministeriön meno- ja verokartoitus toimii hyvänä pohjana tälle. Kiristykset osinkoverotukseen ja arvonlisäverotukseen olisivat kuitenkin myrkkyä taloudelle ja yrittäjyydelle. Niitä ei tule toteuttaa, vaativat Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Keskuskauppakamari ja Perheyritysten liitto.
Suomen julkinen talous vaatii vakauttamista ja seuraava hallituskausi on välttämätöntä aloittaa uskottavalla ja kunnianhimoisella julkisen talouden sopeuttamisella. Liikkeelle pitää päästä heti hallituskauden alussa. Suomen finanssipoliittinen liikkumavara on tärkeä, koska talousnäkymät ovat epävarmoja, elinkeinoelämä linjaa.
Julkisen talouden tasapainottamisen painopisteen on oltava selkeästi rakenneuudistuksissa ja menomaltissa. Vakautustoimien tulee keskittyä kasvua ja työllisyyttä vahvistaviin rakennetoimiin, menomalttiin sekä julkisten menojen tarkkaan läpikäyntiin. Kokonaisveroasteen nousu on pystyttävä estämään, ja veropäätöksissä on huomioitava verojen vaikutukset työllisyyteen, kasvuun ja ostovoimaan.
Verokartoituksessa nostettiin kuitenkin mahdollisena keinona esille listaamattomien yritysten osinkoverotuksen kiristäminen sekä myös alennettujen arvonlisäverokantojen korottaminen.
Ajoitus on huonompi kuin ehkä koskaan aiemmin. Juuri nyt Suomi tarvitsee kipeästi kilpailukykyä, kasvua, ostovoimaa ja yrittäjyyttä velkataakan maksamiseen. Osinkoverotuksen kiristäminen olisi ehdottoman väärä signaali yrittäjille ja omistajille, joiden odotetaan investoivan ja työllistävän.
Ajatus veronkiristyksillä kerättävien lisäverotulojen suuruudesta on myös epärealistinen. Veronkiristykset johtaisivat väistämättä käyttäytymisvaikutuksiin ja esimerkiksi jaettavien osinkojen pienenemiseen. Tällöin veropohja kapenisi eikä laskennallisia lisäverotuottoja tosiasiassa ainakaan täysimääräisesti saataisi.
Suomen osinkoverojärjestelmässä on kiistattomia vahvoja puolia, kuten vahvaan pääomarakenteeseen kannustaminen, mutta siinä on tunnistettu myös kehittämiskohteita.
Jos osinkoverotuksen muuttamista harkitaan, tulisi pistemäisten parametrien muutosten asemesta lähteä arvioimaan järjestelmää kokonaisuutena sekä analysoida mahdollisten uudistusten vaikutusta yritysten kasvuun ja kilpailukykyyn.
