”Äkkiseltään vilkaistuna työllisyysluvut näyttävät vahvoilta. Pääosin tilanne johtuu silti siitä, että vertailutaso viime vuodelta oli jostakin syystä jopa hämmentävän heikko. Mistään kesäisestä työllisyysihmeestä ei ole kyse”, toteaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Tilastokeskuksen mukaan sekä työllisten että työttömien määrä kasvoi heinäkuussa suhteessa viime vuoteen. Työllisenä oli 2 680 000 henkeä eli 54 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömänä oli 229 000 henkeä eli 34 000 enemmän kuin viime vuoden heinäkuussa.
Työllisyysasteen trendi 20–64-vuotiaille oli heinäkuussa 76,8 prosenttia. Perinteisempi 15–74-vuotiaiden trendilukema oli 72,4 prosenttia. Työllisyystrendit pysyivät muuttumattomina.
”Työllisyys kulkee juuri nyt vaakatasossa, mitä voidaan sitäkin pitää kohtalaisen hyvänä saavutuksena pitkän heikon talousjakson jälkimainingeissa. Tuotannon kasvu on vasta hitaasti käynnistymässä, ja yleensä työllisyys reagoi jokseenkin pitkällä viiveellä. Sikäli odotuksissa on ollut, että työllisyys jatkaisi vielä heikkenemistä koko tämän vuoden. Tällä hetkellä niin ei ole, joten lukuihin on syytä olla tyytyväinen. Vähemmän hyvä asia on kuitenkin se, että työttömyys kasvaa edelleen”, sanoo Appelqvist.
Työttömyysasteen trendi nousi heinäkuussa 8,3 prosenttiin. Alimmillaan työttömyyden trendi oli 6,4 prosenttia keväällä 2022, eli siihen verrattuna nousua on tullut jo lähes kaksi prosenttiyksikköä.
Uusia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin heinäkuussa 25 100 eli 25 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan heinäkuussa oli avoinna 48 200 työpaikkaa, mikä on 53 500 viime vuotta vähemmän Myös vertailutaso viime vuodelta oli jo selvästi alempana kuin sitä edeltäneellä voimakkaimman työvoiman kysynnän jaksolla. Kaksi vuotta sitten uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin heinäkuussa 74 680. Siihen verrattuna jäljellä on enää reilu kolmannes.
”Avoimien työpaikkojen määrä luisuu rajusti. Viime kuukausien tilastot TE-toimistoista ovat olleet suorastaan järkyttäviä. Kun tulee näin monta heikkoa lukemaa peräkkäin, ei enää voi puhua sattumasta. Siksi on vaikea uskoa, että työmarkkinoilla vaikeudet olisivat vielä ohi, vaikka viime kuukausien kehitys on ollut yllättävänkin valoisaa työllisyyden osalta. Työpaikkojen matala taso kertoo heikosta työvoiman kysynnästä, joten todellista myönteistä käännettä joudutaan vielä odottamaan. Keskikesän taloustilastoista on vaikea tehdä kovin pitkälle meneviä päätelmiä. Syksyn lukemat näyttävät, jatkuuko työllisyyden heikkeneminen edelleen vai onko pahin jo jäänyt taakse”, arvio Appelqvist.
Pitkäaikaistyöttömiä oli heinäkuussa 98 600. Lukema on 6 400 korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. ”Pitkäaikaistyöttömyys on ollut nousussa koko vuoden. Työmarkkinatilannetta luonnehtii tällä hetkellä jako voittajiin ja häviäjiin. Työllisyystilanne on säilynyt olosuhteisiin nähden kohtalaisena, mutta saman aikaan työttömyys hiipii ylöspäin, ja yhä suuremmalla osalla työnhakijoista alkaa olla pitkäkestoisia vaikeuksia päästä takaisin töihin”, toteaa Appelqvist.
