Korot, väestönkasvu ja hallituksen varainsiirtoveromuutokset määräävät nyt asuntomarkkinoiden suunnan. Ensi vuonna 2024 kaupankäynti viriää selvästi, mutta hinnat kääntyvät selkeämpään nousuun vasta loppuvuodesta.”Kaupungit kasvavat nyt nopeammin kuin koskaan, mutta uusien asuntojen aloitukset on pantu jäihin. Rakennusyhtiöiden myyntivarastot tyhjenevät kysynnän kasvaessa ja samaan aikaan uusia asuntoja valmistuu kasvukolmioon vähiten 10 vuoteen. Tuloksena se, että hintojen nopeampi kirivaihe ajoittuu vuoteen 2025”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen kertoo.
Hypon hintaennuste osoittaa koko maahan kuluvalle vuodelle laskua -6,5%, joka tasoittuu vuositasolla 0,0%:iin vuonna 2024. Pääkaupunkiseudulle Hypo ennustaa vastaavasti -7,8% (2023) ja 0,0% (2024) kehitystä.
Korko-odotukset laskevat, mutta suomalaisten asuntolainojen viitekorot pysyttelevät vielä neljän prosentin lähimaastossa. Yleisimmän eli vuoden euriborin mukainen korontarkistus kulkee 12 kuukauden sykleissä, joten lainanottajan kannattaa seurata omia ehtojaan, jotta tietää, millaiseen korkoon hänen on syytä varautua.
Väestö kasvaa vauhdikkaasti
Suomen väestö kasvaa nyt nopeimmin vuoden 1956 jälkeen ja tämän vuoden väestönkasvu yltää yli 40 000 hengen. Selitys on vilkas maahanmuutto, sillä syntyvyys on painunut alimmilleen sitten vuoden 1833.
”Ristiriita on silmiinpistävä ja kehitys on yllättänyt väestöennustajat. Maahanmuuttoa selittävät tietenkin globaalit kriisit ja erityisesti Venäjän hyökkäyssota, sillä Ukrainasta tulleet yli 16 000 pakolaista näkyvät meillä tilastoissa juuri tänä vuonna”, Keskinen kuvailee ja jatkaa:
”Asuntomarkkinoilla ristiriita korostuu, sillä kasvukolmion kärjissä kaupungit kasvavat nopeammin kuin koskaan tilastohistoriassa. Kun siihen yhdistetään uusien asuntojen aloitusten romahtaminen, epäsuhta asuntojen tarjonnan ja kysynnän välissä paisuu vuoteen 2025 mennessä”, hän sanoo.
Väliraha ja oma maksukyky ratkaisevat
Asuntokauppa on virinnyt kuluvan vuoden marras-joulukuussa, merkittävässä määrin varainsiirtoveron muutosten ja korkokäänteen vuoksi. Markkinoiden syväjäätä ylläpitää kuitenkin yhä ajatus, että omalla asunnolla pitäisi tehdä voittoa. Hinnat ovat kuitenkin laskeneet kautta linjan.
”Seuraavankin hankittavan asunnon hinta on laskenut ja säntillisesti säästäneet, mahdollisesti ylimääräisiä lyhennyksiä asuntolainaansa tehneet kotitaloudet ovat yhä edelleen vahvoilla, kun hakevat itselleen seuraavaa asuntoa”, Hypon Juho Keskinen huomauttaa.
Hän muistuttaa myös siitä, että veroporkkanasta huolimatta kannattaa olla tarkkana ja laskea oman talouden kannalta tärkeät asiat useaan kertaan.
”Kauppaa edistävien etuuksien sijaan kannattaa neuvotella korostetusti ostettavan asunnon hinnasta. Kekseliäät ”ruokalahjakortit” on syytä jättää syrjemmälle. Erityisesti uusien asuntojen kaupassa keskeinen tekijä on yhtiölainan suuruus”, Keskinen neuvoo. Käytettyjen asuntojen kaupassa puolestaan taloyhtiön kunto ja taustat sekä tontin omistus on selvitettävä ja otettava huomioon omissa päätöksissä.
