Yli puolet suomalaisista arvioi työelämän kehittyneen huonompaan suuntaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Lähes kolme neljästä kokee, että työelämä jakautuu yhä enemmän hyviin ja huonoihin töihin. Peräti yli puolet ajattelee, että uudet tietojärjestelmät ja ohjelmistot monimutkaistavat työntekoa. Myönteistäkin kehitystä on: työn autonomia on lisääntynyt ja työnkuvat koetaan mielekkäiksi.
Tulokset ilmenevät E2 Tutkimuksen Työelämän muutosten kohtaaminen työpaikoilla -tutkimusraportista, joka tarkastelee suomalaisten kokemuksia työelämän muutoksesta. Tutkimus pohjautuu työntekijöiden, luottamusmiesten ja esihenkilöiden haastatteluihin sekä kesäkuussa 2024 kerättyyn edustavaan kansalaiskyselyyn. Tutkimus sisältää myös toimenpidesuosituksia työpaikoille.
Kiire ja kuormitus lisääntyneet työelämässä
Yli puolet suomalaisista (59 %) arvioi työelämän kehittyneen viimeisen kymmenen vuoden aikana huonompaan suuntaa ja lähes yhtä moni (55 %) arvioi saman kehityksen jatkuvan. Yli 70 prosenttia ajattelee työmäärän, kiireen ja tehokkuuden vaatimusten lisääntyneen sekä työn muuttuneen aiempaa kuormittavammaksi. Lisäksi moni tunnistaa polarisaatiota työelämässä: 71 prosenttia kokee, että työelämä jakautuu yhä enemmän kahtia hyviin ja huonoihin töihin.
Myönteisenä tuloksena voidaan pitää sitä, että ongelmat eivät näytä juuri koskevan työn sisältöä. Työn merkityksettömyys tai tylsistyminen huolettivat melko harvaa (17 %). Noin puolet myös kokee autonomian työssä lisääntyneen. Tutkimushaastatteluissa esiin nousseita myönteisiä muutoksia olivat esimerkiksi etätyömahdollisuudet, hyvä työturvallisuus, tasa-arvon vahvistuminen, matalat hierarkiat ja joustot työajoissa.
– Suomalaisten kokemukset kiireestä ja kuormituksesta täytyy ottaa vakavasti ja haitallisen kiireen syyt on selvitettävä. Jos kiire liittyy epäselviin toimenkuviin tai kyvyttömyyteen asettaa työtehtäviä tärkeysjärjestykseen, niin johdon rooli ongelmien ratkaisemisessa on aivan ratkaiseva, sanoo tutkimuspäällikkö Ville Pitkänen.
Yli puolet arvioi, että uudet ohjelmistot ovat monimutkaistaneet työntekoa
Enemmistö suomalaisista (59 %) ei koe yhteiskunnallisten megatrendien kuten ilmastotoimien, digitalisaation, tekoälyn tai työelämän kansainvälistymisen näkyvän omassa työssään. Esimerkiksi vain neljännes (26 %) arvioi ilmastotoimien näkyvän oman työpaikkansa arjessa. Kokemukset muutoksista ovat yleisempiä johtavassa asemassa olevilla ja toimihenkilöillä kuin työntekijöillä.
Kokemukset digitalisaation vaikutuksista ovat kaksijakoiset. Enemmistö (57 %) arvioi, että digitalisaatio on tehnyt työn tekemisestä aiempaa sujuvampaa. Samaan aikaan lähes yhtä moni (56 %) kokee, että uudet tietojärjestelmät ja ohjelmistot ovat tehneen työnteosta monimutkaisempaa.
Enemmistö suhtautuu eri kulttuuritaustoista tuleviin työntekijöihin myönteisesti
Suomalaisten enemmistö (63 %) suhtautuu myönteisesti siihen, että eri kulttuuritaustoista tulevien työntekijöiden määrä kasvaa työpaikoilla. Neljännes (26 %) on eri mieltä. Samaan aikaan noin puolet uskoo eri kulttuuritaustoista tulevien työntekijöiden määrän kasvun aiheuttavan yhteentörmäyksiä työpaikoilla.
– Työpaikoilla on yhä enemmän eri taustoista tulevia ja eri kieliä puhuvia työntekijöitä. Tämä aiheuttaa toisinaan yhteentörmäyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi yhteisen kielen puuttumiseen, väärinkäsityksiin, ennakkoluuloihin tai kielteisin asenteisiin. Esihenkilöillä ja luottamusmiehillä on tärkeä rooli siinä, että turhilta ristiriidoilta vältytään, arvioi vanhempi tutkija Rolle Alho.
Johtamistaidot korostuvat väestön ikääntyessä ja työntekijäkunnan moninaistuessa
Ihannetyöpaikassa suomalaiset arvostavat erityisesti hyvää työilmapiiriä (73 %), hyvää johtamista (62 %), kilpailukykyistä palkkaa (61 %) sekä esihenkilöiden ja työntekijöiden mutkattomia välejä (55 %). Lähes puolet on huolissaan huonosta johtamisesta ja vain reilu kolmannes pitää johtamista korkeatasoisena. Moni arvioi, että johtamista pitää parantaa.
Johtaminen on moninaistuvassa ja kiireisessä työelämässä yhä vaikeampaa. Esihenkilöt ja luottamusmiehet arvioivat, että henkilöstön kansainvälistyminen ja siihen liittyvä monikielisyys sekä teknologiset muutokset ja etätyön lisääntyminen vaativat johtamiselta enemmän. Myös ikäjohtaminen edellyttää uudenlaista osaamista.
– Väestön ikääntyessä ikäerot työpaikoilla kasvavat. Tämä tulisi huomioida johtamisessa, sillä nuorilla ja varttuneilla voi olla erilaisia toiveita ja odotuksia työyhteisössä toimisesta. Aineiston perusteella erityisesti nuoret odottavat saavansa säännöllisesti palautetta esihenkilöiltään, kertoo tutkija Aino Heikkilä.
