Taantuma uhkaa länsimaisia talouksia, myös Suomea, arvioivat Danske Bankin ekonomistit. Tänä vuonna kotitaloudet kärsivät erityisesti kiristyvästä inflaatiosta. Työvoiman hyvä kysyntä kuitenkin vakauttaa tilannetta, ja palkat nousevat hieman aiempaa nopeammin. Euriborien ennakoidaan nousevan syksyllä selvästi yli prosenttiin.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen seurausvaikutukset puskevat länsimaisia talouksia kohti taantumaa. Venäjän kaupan romahdus, globaalin talouskasvun hiipuminen, korkea inflaatio, nousevat korot ja yleinen epävarmuus painavat myös Suomen taloutta.
Danske Bankin ekonomistit uskovat 12 kuukauden euriborin nousevan yli prosenttiin kesän aikana ja syksyllä sen olevan jo selvästi yli prosentin. 3 kuukauden euribor tulee hieman perässä.
”Bruttokansantuotteen odotamme kasvavan Suomessa tänä vuonna 1,5 prosenttia, kun ennuste maaliskuussa oli 1,7 prosenttia. Ensi vuoden kasvuksi ennustamme tällä hetkellä 1,6 prosenttia, ja tämän jälkeen arvioimme kasvun säilyvän hitaana.” sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Kotitalouksien ostovoimaa heikentää aiempaa selvästi korkeampi inflaatio. Ensi vuonna Kuoppamäki odottaa ostovoiman hieman kohentuvan, jos inflaatio laskee ennustetun mukaisesti. Kotitalouksilla on korona-ajan jälkeen taloutta tukemassa keskimääräistä enemmän säästöjä.
Työvoimapula Suomen pelastusrengas
Kuoppamäen arvion mukaan työvoiman hyvä kysyntä pelastaa Suomen syvältä taantumalta. Työttömänä oli huhtikuussa 193 000 henkeä eli 69000 vähemmän kuin vuosi sitten.
”Avoimien työpaikkojen määrä on ennätyksellisen korkea. Koronarajoitusten purku parantaa etenkin palvelualojen työllisyystilannetta. Palkat nousevat tällä hetkellä hieman aiempaa nopeammin.”, Kuoppamäki sanoo.
Toisaalta Venäjän kaupan romahdus ja kansainvälisen talouden heikompi suhdanne heikentävät monien yritysten liiketoimintamahdollisuuksia ja lisäävät lomautuksia. Toistaiseksi nähdyt lomautusuutiset eivät kuitenkaan vielä muuta kuvaa elpyvästä työllisyydestä.
”Odotamme vientiyritysten löytävän vähitellen Venäjän tilalle uusia markkinoita. Teollisuudessa investointihankkeita saatetaan lykätä heikomman suhdannenäkymän ja kohoavien korkojen vuoksi.”, Kuoppamäki sanoo.
Kuoppamäki ennustaa työttömyysasteen laskevan 6,4 prosenttiin tänä vuonna, ja vuonna 2023 6,3 prosenttiin.
Myös Yhdysvallat ja euroalue hiipuvat
Danske Bankin analyytikko Antti Ilvonen ennustaa Yhdysvaltojen ja euroalueen luisuvan lievään taantumaan vuonna 2023. Talouden aktiivisuus on toistaiseksi pysytellyt pelättyä vahvempana, mutta kiihtyvä inflaatiopaine ja kohoava korkotaso painavat näkymiä ensi vuotta kohden.
Ilvonen ennustaa ensi vuoden kasvun jäävän Yhdysvalloissa 0,1 prosenttiin, vaikka tänä vuonna talous kasvaa pandemiasta elpymisen myötä vielä 2,4 prosenttia. Kasvun odotetaan hidastuvan selvästi ensi vuotta kohden myös euroalueella. EKP:n koronnostojen myötä lainojen korkokustannukset ovat pitkän negatiivisten korkojen aikakauden jälkeen kääntyneet nousuun, ja riskejä on yhä odotettua voimakkaammista koronnostoista.
”Euroalueella yksityinen kulutus on toistaiseksi kannatellut talouskehitystä, vaikka inflaation kiihtyminen kurittaakin reaalista ostovoimaa historiallisen voimakkaasti. Näin ollen pidämme kuluvan vuoden kasvuennusteemme 2,5 prosentissa.” Ilvonen sanoo.
Euroalueen vientivetoinen talous kärsii kuitenkin yksityisen kulutuksen ohella globaalin kasvunäkymän heikentymisestä.
”Odotamme, että euroalue seuraa Yhdysvaltoja maltilliseen taantumaan 2023 jälkipuoliskolla. Olemme laskeneet ennustettamme vuoden 2023 kasvusta 1,8 prosenttiin. Emme kuitenkaan toistaiseksi odota taantumasta poikkeuksellisen syvää, emmekä usko esimerkiksi työttömyysasteen kohoavan selvästi nykytasoilta, Ilvonen sanoo.
Yhteyshenkilöt
| Pasi Kuoppamäki Puh: 010 546 7715 pasi.kuoppamaki@danskebank.com |
