Rokotusten järjestäminen apteekeissa edellyttää muun muassa vastuulääkäriä ja erillisen terveyspalveluyrityksen perustamista.

Sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti 11. heinäkuuta, että koronarokotteiden apteekkimyynti mahdollistetaan tulevana syksynä. Jo aiemmin toukokuussa farmaseuteille ja proviisoreille myönnettiin rokotusoikeus.

Apteekkariliitto näkee rokotusten mahdollistamisen apteekeissa myönteisenä asiana.

– Apteekkien mukanaolo rokottamisessa tulee todennäköisesti lisäämään rokotuskattavuutta. Apteekkeja on lähes jokaisessa Suomen kunnassa ja omaan lähiapteekkiin on monen helppo tulla rokottautumaan. Rokotustoiminta on esimerkki siitä, miten apteekit voivat monella tavalla toimia hyvinvointialueiden tukena, toteaa Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Inka Puumalainen.

Apteekkirokotusten laajamittaiseen käynnistämiseen liittyy monia käytännön haasteita, joita parhaillaan pyritään ratkomaan.

– Käytännössä rokotustoiminnan käynnistämiseen liittyy aika paljon byrokratiaa ja hallinnollista taakkaa, mikä voi hidastaa apteekkien mahdollisuutta käynnistää rokotustoimintaa, Puumalainen sanoo.

Rokottaminen apteekissa edellyttää osakeyhtiötä

Farmaseuttien ja proviisorien rokotusoikeus ei tuo automaattisesti apteekeille oikeutta järjestää rokotustoimintaa. 

Tällä hetkellä rokottaminen apteekissa on mahdollista ainoastaan apteekin yhteydessä toimivan terveyspalveluyrityksen kautta. Apteekkarin on perustettava rokotustoimintaa varten erillinen terveydenhuollon palveluita tuottava yritys, Apteekin terveyspiste. Se edellyttää muun muassa osakeyhtiön perustamista, rekisteröintiä terveydenhuollon palveluntuottajien rekisteriin sekä palkattua vastuulääkäriä vastaamaan rokotustoiminnasta. 

Apteekeilta on tähän saakka edellytetty rokotustoimintaa varten myös tiukkoja tilakriteerejä, kuten äänieristettyä huonetta vesipisteineen ja vessoineen. Vastaavia tilakriteereitä ei ole edellytetty yksityisiltä, valtakunnallisesti toimivilta terveyspalveluyrityksiltä, vaikka ne toimisivat apteekin tiloissa. Ne siis voivat antaa rokotuksia vaikka sermin takana.   

Ero on johtunut siitä, että valtakunnallisesti toimivat terveyspalveluyritykset hakevat lupansa Valviralta ja apteekit puolestaan aluehallintovirastolta (AVI), jonka kriteerit ovat olleet tiukemmat. Eli Valviralla ja AVI:lla on ollut erilainen tulkinta rokotustoiminnan edellyttämistä tiloista.  Tilanne saattaa tosin muuttua, sillä tilakriteereihin liittyvä lainsäädäntö on hiljattain uudistunut.

– Toivottavasti tilakriteerien tulkinta mahdollistaa jatkossa sen, että myös apteekit voisivat järjestää rokotuksia joustavammin, Puumalainen sanoo.

Valtaosa apteekkareista suhtautuu myönteisesti

Puumalainen korostaa, että apteekkirokotusten laajamittainen käynnistäminen edellyttää myös hyvinvointialueiden päätöksiä.

– Mikäli apteekit halutaan antamaan esimerkiksi kausi-influenssarokotteita, hyvinvointialueiden tulisi aktiivisesti tehdä päätöksiä rokotuspalveluiden hankkimisesta apteekeista.

Apteekkariliiton alkuvuodesta 2024 toteuttaman kyselyn perusteella valtaosa apteekkareista suhtautuu rokotustoiminnan käynnistymiseen apteekeissa myönteisesti.

– Tahtotilaa rokottamiseen on, mikäli rokotusten käynnistäminen saadaan mahdollisimman sujuvaksi ja taloudellisesti kannattavaksi, Puumalainen sanoo.

Apteekkariliitto on alkukesästä palkannut projektivastaavan valmistelemaan apteekkikorotuksia ja selvittelemään niihin liittyvää käytännön toteutusta. Tavoitteena on löytää rokotustoiminnan käynnistämiseksi toimivia malleja.

– Teemme tiivistä yhteistyötä viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa asian edistämiseksi, Puumalainen toteaa.