Työllisyysrahasto on ensimmäistä kertaa aikuiskoulutustuen historiassa selvittänyt, miksi tuen saajat ovat päättäneet lähteä opiskelemaan. Tutkimuksessa kysyttiin mikä on tuen saajien kokema aikuiskoulutustuen vaikutus työuralle ja miten he kokivat tavoitteidensa toteutuneen. Tutkimukseen vastasi lähes 5 000 henkilöä.
Aikuiskoulutustuen koettu vaikuttavuus -tutkimustuloksissa motivaatiosyinä työuran aikana opiskeluun korostuivat alanvaihtosuunnitelmat, nykytyön kuormittavuus sekä halu edetä uralla. Vastaajat saivat valita useista vaihtoehdoista itselleen kaikkein tärkeimmät motivaatiotekijät, lähes kaikki valitsivat vähintään kaksi motivaatiotekijää.
Vastaajista 59 % kertoi, että alanvaihto oli yksi syy lähteä opiskelemaan aikuisiällä. Koulutukseltaan perusastetaustaisista vastaajista jopa 84 % kertoi alanvaihdon olevan syy opiskeluun.
Alanvaihtosuunnitelmat toteutuivat vastaajista 68 % kohdalla niistä, jotka mainitsivat pohtineensa alan vaihtoa. Niistä, joiden koulutustausta oli perusaste, tavoitteensa opiskelujen jälkeen toteutti 75 %.
Tutkimukseen vastanneista 58 % mainitsi kuormituksen nykytyössä motiiviksi lähteä opiskelemaan. Heistä yli puolet arvioivat opintovapaan ja opiskelun mahdollistamat työuran muutokset erittäin hyödyllisiksi kuormituksen kannalta.
– Tutkimuksen päälöydös on ehdottomasti työn kuormittavuus, ja sen kanssa tuen hakemisen päämotiiviksi valittu alanvaihtosuunnitelmat. Löydös ei sinänsä ollut yllättävä, mutta sen laajuus kyllä, Työllisyysrahaston asiakkuusjohtaja Tuulikki Saari kertoo.
49 % vastaajista koki tarvitsevansa korkeamman tutkinnon voidakseen edetä työurallaan. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet kokivat muita useammin tarvitsevansa korkeamman tutkinnon työuralla etenemiseen (63 %).
– Julkisessa keskustelussa puhutaan aikuiskoulutustuen niin sanotusta kohdentumisongelmasta eli tuensaajista valtaosa on jo valmiiksi korkeakoulutettuja ja matalasti koulutetut hyödyntävät tukea liian vähän. Meidän tekemämme tutkimus tuo myös tähän keskusteluun uusia näkökulmia. Kun huomioidaan erityisesti työn kuormittavuuteen liittyvät tutkimustulokset, voidaan todeta, että tuki on myös korkeakoulutetuille erittäin hyödyllinen. Yhtä lailla tutkimustulokset ohjaavat meitä pohtimaan, miten matalasti koulutettujen tuen hyödyntämistä saataisiin lisättyä. Heidän joukossaan oli huomattavan paljon vastaajia, jotka tavoittelivat opiskelun kautta alan vaihtoa. Tätä olisi tärkeää kyetä jatkossa tukemaan entistä tehokkaammin, Saari pohtii.
Palkkakehityksen osalta tulos on osittain samansuuntainen, kuin aiempien aikuiskoulutustuesta tehtyjen tilastolliseen dataan perustuvien tutkimusten tulokset. Vastaajista 21 % koki, ettei opintovapaalla ollut mitään vaikutusta palkkakehitykseen. Toisaalta taas 41 % vastaajista koki, että opintovapaa vaikutti merkittävästi palkkakehitykseen.
Vastaajista 66 % koki, että opintovapaa vaikutti työssäjaksamiseen merkittävästi opintojen jälkeen.
57 % koki, että opintovapaa vaikutti positiivisesti omaan työllistymiseen. Toisaalta taas 14 % koki, ettei opintovapaalla ollut mitään vaikutusta omaan työllisyyteen.
Vastaajat saivat myös antaa vapaasti palautetta aikuiskoulutustuesta kyselyssä. Yli 3700 palautteessa korostui aikuiskoulutustuen merkitys alanvaihdon taloudellisena mahdollistajana sekä muutostarpeiden taustalla olevat työkykynäkökulmat. Vastaajat kertoivat tuen turvin välttyneensä esimerkiksi loppuun palamiselta ja kuvasivat monipuolisesti, miten tuen turvin opiskeltu uusi ammatti palautti työn ilon ja tuottavuuden.
– Suomessa on käynnissä sosiaaliturvauudistus, jota varten on luvattu kuulla myös kansalaisia itseään. Mielestäni tekemämme tutkimus on erinomainen esimerkki siitä, mitä lisäarvoa asiakkaiden osallistaminen tuo sosiaaliturvan kehittämistä koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, Saari sanoo.
Aikuiskoulutustuen koettu vaikutus -tutkimus toteutettiin ensimmäistä kertaa
Aikuiskoulutustuen koettu vaikutus -tutkimus toteutettiin verkkolomakkeella 22.3.–18.4.2023. Kysely lähetettiin henkilöille, jotka olivat saaneet aikuiskoulutustukea viimeksi vuosina 2019–2021.
Tutkimuksessa kysyttiin opiskelun aloittamiseen vaikuttaneista motiiveista sekä pyydettiin arvioimaan opintovapaan vaikutuksia omia tavoitteita vasten. Tutkimuksessa tutkittiin koettua vaikuttavuutta, vertailuaineistoa ei ollut käytössä. Kukin asiakas sai kysymyslomakkeella valita yhden tai useita päämotivaatiotekijöitä opintojen aloittamisen taustalla. Asiakkaat saivat myös lisätä oman motivaatiotekijän, jos sitä ei löytynyt kyselystä valmiina.
Vastauksia saatiin 4965 kpl:tta. Aineisto vastaa hyvin aikuiskoulutustukea saavia iän, sukupuolen sekä opintoja edeltäneen koulutustason suhteen.
– Aikuiskoulutustuen saajien osallistumisinto kertonee siitä, että laadullisia asiakastutkimuksia tehdään julkisissa palveluissa harvoin. Olemme olleet erittäin otettuja asiakkaidemme innokkuudesta päästä kertomaan näkemyksiään ja heidän halustaan siten vaikuttaa aikuiskoulutustuen ympärillä käytävään keskusteluun, Saari kiittelee.
Aikuiskoulutustuki on rahallinen, ansiosidonnainen tuki, jota myönnetään työntekijälle tai yrittäjälle ammatillista kehittymistä tukeviin opintoihin. Työntekijät ja yrittäjät voivat hyödyntää aikuiskoulutustukea uransa aikana yksiin tai useampiin opintoihin yhteensä 15 tukikuukauden ajan, yhdessä tai useammassa erässä. Tuen avulla voi opiskella kokonaisia tutkintoja tai lyhyempiä koulutuksia lukuisissa oppilaitoksissa ympäri Suomen.
Työllisyysrahasto maksoi aikuiskoulutustukea 30 124 (28 322, vuonna 2021) henkilölle yhteensä 177,9 (175,3) miljoonaa euroa vuonna 2022. Maksettu kokonaissumma nousi noin 1,5 % vuodesta 2021. Palkansaajien aikuiskoulutustuki rahoitetaan kokonaan työttömyysvakuutusmaksuilla.
