Oletko koskaan pysähtynyt pohtimaan, miten rakennettu ympäristö vaikuttaa stressiin, hyvinvointiin ja jopa turvallisuuden tunteeseen? Viime vuosina erityisesti kasvukeskuksiin on noussut tiiviitä, tehokkaita ja usein kolkkoja asuin- ja toimistoalueita. Usein huomaan itsekin pysähtyväni pohtimaan; kuka tai ketkä päättivät rakennuttaa juuri tuollaisen rakennuksen?
Keskustelussa vedotaan usein kustannuksiin. Rakentamisen hintaa nostavat kuitenkin monet tekniset ratkaisut – pysäköintitalot, talotekniikka sekä yhteistilat. Todellisuudessa julkisivun ja arkkitehtonisten valintojen osuus kokonaiskustannuksista on rajallinen. Miksemme vaadi kauneutta kriteeristöihin? Kyse ei siis ole vain rahasta, vaan valinnoista. Ehkä monesti jopa tietämättömyydestä? Samalla rahalla kun voi rakentaa kaunista tai rumaa.
Meillä on yhä enemmän myös tutkimusta aiheesta. Ruotsissa ja Tanskassa ollaan etumatkalla. Valtaosa ihmisistä kokee perinteisen, mittakaavaltaan inhimillisen ja materiaaliltaan lämpimän arkkitehtuurin miellyttävämmäksi kuin kylmän ja kasvottoman rakentamisen. Rakennettu ympäristö vaikuttaa suoraan siihen, miten viihdymme, liikumme ja koemme ympäristömme turvallisuuden.
Yrityksille ja yrittäjille tällä on merkitystä. Viihtyisä ympäristö houkuttelee asiakkaita, sitouttaa työntekijöitä ja luo alueelle vetovoimaa. Ruma tai välinpitämätön ympäristö tekee päinvastoin. Kyse on siis myös elinvoimasta ja kilpailukyvystä.
Kunnat toimivat kaavoituksen portinvartijoina. Päätöksentekijöillä on keskeinen rooli siinä, millaisia ympäristöjä rakennamme. Aikaa kestävät rakennukset ovat myös ympäristöteko. Arkkitehtuuri on osa hyvinvointia, ja siksi sen laatuun on suhtauduttava vakavasti.
Seuraavan kerran ulkona tai julkisissa tiloissa liikkuessasi, pysähdy hetkeksi. Katso ympärillesi. Millaisia tunteita rakennukset ja tilat herättävät? Huokuvatko ne ystävällisyyttä vai torjuvuutta?
Katriina Hiippavuori
Varhan aluevaltuuston puheenjohtaja (kok.)
VTM, sosionomi
Lainaus “Arkkitehtuuri on osa hyvinvointia”
