Mielenterveyspoissaolot huolestuttavat
Vuonna 2023 yli 100 000 suomalaista sai Kelalta mielenterveyden häiriöihin perustuvaa sairauspäivärahaa, mikä vastaa noin kolmea prosenttia työikäisestä väestöstä. Tämä ei kuitenkaan kata kaikkia poissaoloja, sillä lyhyemmät sairauslomat ja osasairauspäivärahat jäävät laskelmien ulkopuolelle.
Koronapandemian jälkeiset kriisit ovat heikentäneet suomalaisten työkykyä. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimus osoittaa, että työhyvinvointi ei ole palautunut pandemiaa edeltävälle tasolle, ja noin kymmenen prosenttia työikäisistä kärsii työuupumusoireista.
”Oletetaan, että voidaan kehittyä loputtomiin, pitäisi olla kone, joka jaksaa mitä vain.” – Mielihyvin duunissa -hankkeen kehittäjänuori
Työhön paluu vaatii koko työyhteisön tukea
Onnistunut työhön paluu mielenterveyshaasteiden jälkeen edellyttää työn muokkaamista ja työyhteisön tukea. Työntekijän tarpeiden huomioiminen parantaa jaksamista ja sitoutumista työelämään. Kuntoutussäätiön Mielihyvin duunissa -hanke on kehittänyt menetelmiä työnantajien ja työterveyshuollon tueksi.
Työhön paluun tukeminen ei ole vain inhimillinen teko – se myös lyhentää sairauspoissaolojen kestoa ja vähentää työnantajan kustannuksia. Samalla työyhteisö säilyttää arvokasta osaamista.
”Työelämän pitäisi joustaa paremmin elämän tarpeisiin.” – Mielihyvin duunissa -hankkeen kehittäjänuori
Ymmärtävä ja vastaanottava organisaatiokulttuuri mahdollistajana
Organisaatiokulttuuri vaikuttaa merkittävästi työyhteisön kykyyn tukea työhön palaajaa. Hyvinvoiva työyhteisö tarjoaa selkeät toimintamallit, koulutusta mielenterveysasioista ja konkreettisia työkaluja sairauslomalta palaavan vastaanottamiseksi.
Kuntoutussäätiön Iisisti töihin -hankkeessa havaittiin, että koko työyhteisön sitouttaminen ja kouluttaminen on avain onnistumiseen. Kun työyhteisön ilmapiiri tukee avoimuutta ja joustavuutta, työhön palaajan on helpompi palata osaksi työyhteisöä.
Toimenpide-ehdotuksemme työyhteisön vastaanottokyvyn lisäämiseksi
- Työyhteisön valmennus: tehostetaan työyhteisön koulutusta ja ohjeistusta mielenterveyshaasteista työhön palaavan työntekijän kohtaamiseen. Koulutus voi sisältää tietoa työssä jaksamisesta ja sairausloman aikana tapahtuvasta yhteydenpidosta.
- Selkeä työhön paluun toimintamalli: tuotetaan toimintamalli, jossa kuvataan sairausloman aikainen yhteydenpito, työn muokkaamisen mahdollisuudet ja palaajan tukitoimet. Selkeä prosessi auttaa kaikkia osapuolia ymmärtämään, mitä työhön paluun yhteydessä tapahtuu.
- Työtehtävien joustavuus: mahdollistetaan työn muokkaaminen yksilöllisten tarpeiden mukaan (esim. työaikojen joustavuus, tehtävien priorisointi). Tämä lisää työhön palaajan turvallisuuden tunnetta ja tukee työn ja palautumisen tasapainoa.
- Esihenkilöiden ja työterveyshuollon yhteistyö: sujuva yhteistyö työterveyshuollon ja esihenkilöiden välillä työhön paluun suunnittelussa varmistaa, että työhön palaajalle tarjotaan yksilöllistä ja oikea-aikaista tukea.
- Mielenterveyttä tukevat käytännöt osaksi organisaatiokulttuuria: lisätään mielenterveyteen liittyviä koulutuksia ja resursseja kaikille työntekijöille, mikä voi lisätä ymmärrystä ja poistaa stigmoja. Tämä auttaa kehittämään avoimempaa ja kannustavampaa työilmapiiriä.
Työhyvinvointi on kaikkien etu
Kun työnantajat ja työyhteisöt panostavat mielenterveyttä tukeviin käytäntöihin, hyötyvät kaikki osapuolet. Työntekijöiden hyvinvointi, työkyky ja tuottavuus paranevat työpaikoilla, joissa mielenterveysasiat huomioidaan osana arkea. On tärkeää luoda kestäviä ratkaisuja, jotka tukevat sekä yksilöitä että organisaatioita pitkällä aikavälillä.
Lue kampanjan koko tietopaketti PDF-muodossa liitedokumentista tai verkkosivuiltamme tästä.
