Joka kuudes verottajan valvoma holding-yhtiö arvostaa omistamansa osakkeet liian arvokkaaksi minimoidakseen omistajiensa osinkoverotuksen. Järjestely on tyypillinen erityisesti yrittäjävetoisissa yrityksissä toimialasta riippumatta.
Verohallinto on valvonut holding-yhtiöiden osakevaihtoja jo vuosia. Tehostetun valvonnan se aloitti vuoden 2022 alussa. Verohallinnon havaintojen mukaan holding-yhtiöt pyrkivät määrittelemään omistamiensa osakkeiden arvon tarkoituksella todellisuutta korkeammaksi kasvattaakseen yhtiön nettovarallisuutta.
Ohjaus- ja valvontajohtaja Sanna Savolainen kertoo, että osakkeensa keinotekoisesti liian korkeaksi arvostavien yhtiöiden määrä on ollut hienoisessa kasvussa.
− Verovuonna 2023 tarkempaan valvontaan nousi noin 230 osakevaihdon tehnyttä yhtiötä. Niistä 15 prosentissa eli joka kuudennessa Verohallinnon käsitys hankitun yhtiön käyvästä arvosta poikkesi yhtiön itse käyttämästä arvostuksesta. Vuonna 2022 vastaava määrä oli 12 prosenttia, Savolainen kertoo.
Mitä suurempi nettovarallisuus yhtiöllä on, sitä enemmän omistajat voivat nostaa siitä osinkoja, jotka ovat kevyemmin verotettuja kuin tavanomaiset pääomatulot.
Yhtiöiden ja Verohallinnon arvioissa 25 miljoonan euron ero verovuonna 2023
Verohallinto valvoo sitä, että osakevaihdossa käytetään käypää arvoa. Sanna Savolaisen mukaan yhtiöt itse usein arvioivat osakkeidensa arvon huomattavasti korkeammaksi kuin mikä sen Verohallinnon arvostusohjeen mukaan tulisi olla.
− Verovuonna 2023 Verohallinnon ja yhtiöiden itsensä tekemien arvostusten euromääräinen ero oli yhteensä noin 25 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2022 oli 15 miljoonaa. Suurin yksittäinen poikkeama vuonna 2023 oli 4,5 miljoonaa euroa, Savolainen kertoo.
Tyypillisin syy sille, että Verohallinnon käsitys käyvästä arvosta eroaa yhtiön käyttämästä arvosta on se, että yhtiön johdolla on liian optimistinen käsitys yhtiön liiketoiminnan kehittymisestä, arvonnoususta sekä tulo- ja kulurakenteesta tulevaisuudessa.
Toinen yleinen syy liian suurelle arvostukselle on se, että yhtiö käyttää vertailussa sellaisia kauppoja, jotka eivät ole aidosti vertailukelpoisia. Tällöin yhtiön liiketoimintaa verrataan esimerkiksi samalla alalla toimivan pörssiyhtiön toteutuneisiin kauppahintoihin.
Usein yhtiöt myös tarkoitushakuisesti arvioivat osakkeen arvon sellaisten tilikausien perusteella, jotka antavat parhaan lopputuloksen, tai käyttävät arvostuksen pohjana välitilinpäätöstä, joka ei anna oikeaa kuvaa yhtiön toiminnasta.
Verohallinnon havaintojen mukaan osakevaihtojärjestely on joiltakin osin tarkoitushakuista toimintaa. Sanna Savolainen huomauttaa, että osakevaihto on täysin lainmukainen järjestely silloin, kun sille on liiketoiminnallinen peruste.
− Järjestelyä voidaan kuitenkin pitää veronkiertona, jos se tehdään yksinomaan tai pääasiassa verojen välttämiseksi, Savolainen toteaa.
