Osassa pk-yrityksistä ulkomaalaiset työntekijät näyttäytyvät jopa ainoana keinona saada työvoimaa. Toisille yrityksille kansainväliset rekrytoinnit puolestaan ovat keino lisätä yrityksen kilpailukykyä. Pk-yritysten toimialakohtaiset tarpeet ovat erilaiset. Erilaisia yrityksiä yhdistää kokemus työyhteisön kansainvälistymisen myönteisistä vaikutuksista liiketoimintaan ja työyhteisön ilmapiiriin. Rekrytoinneista koituva työmäärä ja niihin liittyvä byrokratia kuitenkin kuormittavat yrittäjiä.
Tiedot selviävät Pk-yritykset ja kansainvälinen rekrytointi: kokemuksia, tukea, ratkaisuja -tutkimuksesta. Tutkimukseen haastateltiin 40 eri alojen pk-yrittäjää tai yritysten johdossa työskentelevää henkilöä eri puolilta Suomea. Kaikissa yrityksissä työskenteli ulkomaalaisia työntekijöitä. Haastatteluissa kysyttiin kokemuksia ulkomaalaisen työvoiman palkkaamisesta ja kerättiin parhaita rekrytoinnin, perehdyttämisen ja moninaisen työyhteisön johtamisen ratkaisuja.
Tutkimus on Pk-yritykset ja ulkomaalainen työvoima Suomessa PIKEUS -hankkeen pääjulkaisu. Hankkeen konsortiossa olivat mukana Helsinki, Espoo, Tampere, Kuopio, Lahti, Business Finlandin Work in Finland, kiinteistö- ja rakentamisalan KIRA-yhteenliittymä sekä E2 Tutkimus, joka toteutti tutkimuksen.
Kokemukset ulkomaalaisten työntekijöiden rekrytoinnista kannustavia
”Vähän olin skeptinen, myönnän kyllä sen. Mietitytti se, että kuinka työlästä se on ja kuinka paljon siihen pitää panostaa, ja saadaanko sitä toimimaan. Kokemukset ovat olleet todella hyviä” (Hoiva-alan yritys, Keski-Pohjanmaa)
”Se, että me on päädytty rekrytoimaan kansainvälisesti, on luonut meille täysin ylitsepääsemättömän kilpailuedun, että meillä on työntekijöitä.” (Metsänhoitoalan yritys, Pohjois-Pohjanmaa)
Tutkimukseen haastatellut pk-yritysten edustajat tunnistavat yritystensä hyötyneen usein eri tavoin ulkomaalaisen työvoiman palkkaamisesta. Osa hyödyistä liittyy yritystoiminnan ydinkysymyksiin, kuten mahdollisuuteen saada työvoimaa ja laajentaa yrityksen toimintaa.
Etenkin harvaan asutuilla alueilla yrityksen päätös palkata ulkomaalaista työvoimaa on toisinaan mahdollistanut yrityksen toiminnan jatkamisen. Samalla yrityksessä jo työskentelevien suomalaisten työpaikat säästyivät ja alueen elinvoimalle arvokas yritystoiminta jatkui. ”Tutkimuksemme valossa suomalaista ja ulkomaalaista työvoimaa ei kannatta asettaa vastakkain. Molempia tarvitaan”, hankkeen johtaja Mari K. Niemi E2 Tutkimuksesta katsoo.
Hyötyihin kuului myös kyky palvella aiempaa paremmin erilaisia asiakasryhmiä. Osa haastatelluista kertoi yleisen kekseliäisyyden yrityksessä vahvistuneen sekä työyhteisön ilmapiirin parantuneen ulkomaalaisen työvoiman myötä.
“Jos ajatellaan mahdollisen taloudellisen hyödyn kannalta – – meidän on helpompi etsiä töitä useammasta eri maasta, kun me pystytään tarjoamaan suunnittelupalveluja sen maan kielellä.” (Arkkitehtuurialan yritys, Uusimaa)
Osa haastatelluista tunnisti yrityksensä kansainvälisten valmiuksien vahvistuneen, mikä paransi kykyä palvella ulkomaalaisia asiakkaita ja laajentaa toimintaa eri maihin. ”Harvassa tutkimuksessa pk-yrittäjien ääni kuuluu näin kirkkaasti. Yritysten kansainvälisistä rekrytoinneista saamat hyödyt ovat moninaisia ja yrityksiä todella kannattaa tukea tällä polulla”, kehityspäällikkö Joonas Halla Business Finlandin Work in Finlandista katsoo.
Ratkaisuja palveluiden parantamiseen ja korkeakouluyhteistyön kehittämiseen
”Kela ilmoitti, että henkilötunnuksen käsittelyssä menee joitain viikkoja tai kuukausia. Katellaan nyt, millon kerkee. Sitä ennen ei saa pankkitiliä ja sitä ennen ei voi maksaa palkkaa tilille. Ja sitte ei voi taas vuokravakuuksia maksaa.” (IT-alan yritys, Pohjois-Karjala)
”Se ei toimi niin, että työntekijä lähtee illalla 35 kilometrin päähän ajamaan kaksi kertaa viikossa opiskelemaan suomen kieltä. Se on poissuljettu asia.”(Metallialihankinta-alan yritys, Keski-Suomi)
Pk-yrittäjät ovat monissa käytännön asioissa työntekijöidensä tukena, mutta kaipaisivat enemmän apua. Parannettavaa löytyy niin palveluiden löytämisessä kuin niiden tavoittavuudessa.
Tampereella tunnistetaan kansainvälisten rekrytointien arvo yrityksille ja alueen elinvoimalle. ”Lähdimme mukaan hankkeeseen, koska haluamme kehittää palveluitamme yrittäjiä kuullen ja vastaamaan yhä joustavammin erilaisiin tarpeisiin. Raportti tarjoaa meille työkaluja tähän”, kansainvälisen osaamisen palveluiden palvelujohtaja Mari Taverne Tampereen kaupungilta kuvaa.
Myös oppilaitosyhteistyö on alue, jossa olisi pk-yritysten näkökulmasta kehitettävää: moni yritys ei vielä ole päässyt sen piiriin. Kehityspäällikkö Maijastina Setälä Lahden kaupungilta kannustaa viemään PIKEUS-hankkeen suosituksia eteenpäin. Hänen mukaansa pk-yrityksillä on valmiutta rekrytoida ja halua yhteistyöhön oppilaitosten kanssa. ”Tärkeää on tukea kansainvälisten opiskelijoiden kielitaidon kehittymistä ja suhteita työnantajiin mahdollisimman varhain.” Näin pystytään sitouttamaan opiskelijoita alueelle, ja heidän mahdollisuutensa työllistyä paranevat.
