Puhe hybridityöstä latistuu usein keskusteluksi työntekijöiden sijoittumisesta kotiin tai toimistolle. Hybridityössä on kuitenkin kyse uudenlaisista tavoista johtaa ja organisoida työtä. Organisaatiot ovat erilaisia, ja tarjolla ei ole yhtä kaikille sopivaa hybridityömallia. Tuore Hybridityömalli menestystekijänä -opas laajentaa näkökulman uudenlaisiin työkäytäntöihin, työaikamalleihin, vuorovaikutuksen muotoihin sekä työtila- ja teknologiaratkaisuihin.
Tuore Hybridityömalli menestystekijänä -opas väittää, että hybridityömalli on merkittävä digitalisaation mahdollistama työelämäinnovaatio. Siitä voi hyvin johdettuna muodostua menestystekijä monenlaisille organisaatioille ja yhteisöille.
– Hybridityö pakottaa kehittämään johtamiskäytäntöjä, toimintatapoja ja uusia innovatiivisia tapoja hyödyntää teknologioita. Se voi tuntua haastavalta, mutta tarvitsemme suomalaisessa työelämässä uudenlaista ajattelua menestyäksemme kansainvälisessä kilpailussa, sanoo tutkimusprofessori Tuomo Alasoini Työterveyslaitoksesta.
– Taakse päin katsomalla ei yksikään organisaatio löydä menestyksen avaimia. Hybridityön kautta voimme luoda näkökulmia uusiin innovaatioihin ja työelämän kehittämiseen, Tuomo Alasoini lisää.
Oma strategia hybridityön johtamiseen
Organisaatiot ovat erilaisia, ja tarjolla ei ole yhtä kaikille sopivaa hybridityömallia. Hybridityön johtamiseen tulisi kullakin organisaatiolla kuitenkin olla oma strategiansa. Sen keskeisimmät kysymykset ovat:
- Lähityön määrä: Tarvitaanko lähityötä vähintään jokin tietty määrä vai onko sillä mitään merkitystä?
- Uudet työnteon tavat: Rakentuvatko työnteon tavat johdon ohjauksella vai itseohjautuvasti?
– Työtä kannattaa tarkastella erilaisten työtehtävien kannalta. Joskus tehtävä voi olla tarkoituksenmukaisinta tehdä etänä. Hybridityö voi olla myös työntekijälle mieluisinta, vaikka se vaatiikin häneltä itseohjautuvuutta ja uudenlaista vastuunkantoa, sanoo erikoistutkija Marja Känsälä Työterveyslaitoksesta.
– Työntekijälle hybridityö on luonut ihan uudenlaisia mahdollisuuksia työn tuunaamisen lisäksi myös oman elämän tuunaamiseen. Tämä näkyy tutkimuksissakin työhyvinvoinnin kasvuna. Kun kilpailu osaavasta työvoimasta tulevaisuudessa kiristyy, on hybridityö yksi houkutustekijä, Marja Känsälä jatkaa.
Toimistosta pitää syntyä hyvä kokemus
Kun työnantajan tilat mahdollistavat sujuvan työskentelyn ja vuorovaikutuksen, ne voivat vahvistaa tuloksellisuutta ja hyvinvointia sekä houkutella lähityöhön.
– Toimiston tulee tukea erilaisia työn teon tarpeita, ja työskentelyn siellä pitää olla sujuvaa. Toimistolla työskentelystä pitää syntyä työntekijälle myönteinen kokemus riippumatta siitä, kuinka usein sinne tullaan. Sujuvuus tuo lisäarvoa lähityöhön, ja hyvä kokemus kannustaa toimistolle uudelleen, summaa vanhempi asiantuntija Suvi Hirvonen.
Toimisto on fyysisen tilan lisäksi sosiaalinen ja kulttuurinen tila. Nämä eri funktiot tulisi hybridityössä saada yhdistetyksi keskenään mahdollisimman hyvin toimivaksi kokonaisuudeksi.
Tutustu oppaaseen
- Hybridityömalli menestystekijänä. Opas hybridityön mahdollisuuksiin ja haasteisiin on ladattavissa Työterveyslaitoksen verkkopalvelun Etätyö, hybridityö ja monipaikkainen työ -teemasivulta
- Opas perustuu Työterveyslaitoksen toteuttaman ja Työsuojelurahaston vuosina 2023–2024 rahoittaman Miksi tulla toimistolle? -tutkimusprojektin tuloksiin.
- Projekti toteutettiin yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen ja viiden projektiin osallistuneen yritys- ja kaupunkiorganisaation kanssa. Projektissa haastateltiin lähes sata hybridityötä tekevää henkilöä, tehtiin organisaatiokohtaisia kyselyjä, analysoitiin organisaatioiden toimitiloja ja järjestettiin yhteisiä kehittämistyöpajoja.
