Toimivat yhteydet ovat maakunnan elinvoimalle ja alueen elinkeinoelämälle tärkeitä. Tuoreen Turun kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksen myötä seudullisesti ja valtakunnallisesti tärkeät liikennehankkeet saadaan käynnistettyä, ja Länsiradallekin on poliittisten päättäjien sitoutuminen hallitusohjelmassa.
Positiiviselta näyttää, toteaa Varsinais-Suomen liiton vt. edunvalvontajohtaja Malla Rannikko-Laine.
– Paljon on jo tehty, mutta paljon on vielä myös työn alla. MAL-sopimus saa hienosti liikkeelle E18 Turun kehätien kehittämisen Raision keskustassa, Rannikko-Laine kiittelee. – Se ei ole iso asia vain Raision kaupungille, vaan koko seudulle ja tarkoittaa myös monen yksityisen investoinnin nytkähtämistä eteenpäin.
Logistiikan kannalta maantieyhteydet ovat erityisen tärkeitä. Turkua ympäröivän kehätien pullonkaula on tunnistettu EU-tasolla asti.
– Kehätien eli E18:n pätkä Raisiosta Naantaliin ei ole sillä tasolla, millä eurooppalaisen ydinverkon kuuluisi olla, Rannikko-Laine sanoo. – Sen haasteina on saada tavaraa sujuvasti liikkumaan satamiin ja satamista ja siitä sitten eteenpäin Suomen tarpeisiin. Nyt rekkaliikenne seisoo ruuhkassa siinä missä työmatkaliikennekin.
Satamayhteyksien turvaaminen on Rannikko-Laineen mielestä jo turvallisuuspoliittisesti tärkeää. Jos Suomenlahden satamat menisivät häiriötilanteen takia kiinni, vienti ja tuonti painottuisi Länsi- ja Lounais-Suomen satamiin.
– Meillä on Turun ja Naantalin satamissa kykyä nostaa kuljetusvirtaa, edellyttäen että niihin kytkeytyvät liikenneyhteydet ovat kunnossa. Huoltovarmuudessa puhutaan paljon pohjoisen yhteyksistä kuten rautatiestä, mutta sen kautta pystytään järjestämään vain pieni määrä kriittisimmästä liikenteestä. Tämä on tärkeä viesti, mikä meidän pitää välittää päättäjille.
Jos lennät, lennä Turusta
Turun lentokenttä tarjoaa hyvät yhteydet Eurooppaan Riian ja Tukholman kautta. Keväällä avautuva Kööpenhaminan reitti lisää vaihtoehtoja entisestään. Toiveita on myös Saksaan suuntautuvista lennoista.
Rannikko-Laine haluaa muistuttaa maakunnan oman kentän käytön tärkeydestä. Edelleen kolme neljästä maakunnasta tai maakuntaan suuntautuvasta lentomatkasta tehdään Helsingistä.
– Siihen nähden meillä on suurta potentiaalia kasvattaa oman kenttämme käyttöä. Lentoyhtiöt seuraavat koneiden täyttöasteita ja sitä miten suosittuja reitit ovat – jos kysyntää on, voidaan myös uusia yhteyksiä avata.
Turun lentoaseman etuna Rannikko-Laine pitää sen kokoa. Pienemmällä kentällä säästyy aikaa.
– Turun läpäisynopeudessa puhutaan minuuteista, kun Helsingissä tilanne on aivan toinen. Lisäksi Helsinkiin pitää ensin hankkiutua.
Länsirata ei ole vain liikennehanke
Maakunnan keskeisimpiä liikennehankkeita on paljon keskustelua herättänyt Länsirata. Rannikko-Laine korostaa, ettei hankkeessa ole kyse vain liikenteestä, vaan laajemmasta kasvuhankkeesta.
– Ihmiset liikkuvat Suomessa melko huonosti työn perässä. Länsirata mahdollistaa ketterän työmatkaliikkumisen pääkaupungin ja entisen pääkaupungin välillä. Nykyraiteilla liikkumista hankaloittaa radan yksiraiteisuus, mikä lisää häiriöiden riskiä. Oma ennätykseni on 3,5 tuntia matka-aikaa yhteen suuntaan. Pidemmän päälle ihmiset tekevät valintoja liikkumisen helppouden ja myös luotettavuuden perusteella.
Kun ihmiset ja osaajat saadaan liikkumaan, saadaan myös kasvua. Uusi ratalinjaus lisää radanvarsikuntien kiinnostavuutta asumisen ja investointien kannalta.
Länsirata mahdollistaa myös lähijunaliikenteen kehittämisen sekä Varsinais-Suomessa että Uudellamaalla.
– Oikorata toisi esimerkiksi Vihdin ja Lohjan raideliikenteen piiriin, mikä olisi ilmastonäkökulmasta tärkeää.
Länsirata-keskustelussa unohdetaan usein, että nykyinen rantarata on rakennettu 1800-luvun loppupuolella silloisten lähtökohtien mukaan. Rantarata ei ole vaihtoehto Länsiradalle edes taloudellisesti, sillä rantaradan kaksiraiteistaminen sujuvien yhteyksien mahdollistamiseksi on arvioitu maksavan saman verran kuin Länsiradan rakentaminen.
– Nyt pitäisi uskaltaa ja pystyä näkemään kauas ja katsoa asiaa 100 vuoden investointina. Väestö kasvaa kasvukolmiossa Turku–Helsinki–Tampere, ja täällä investointeja myös pitää tehdä, jos halutaan kumuloituvaa vaikutusta aluetaloudellisesti. Kansallisesti alueen hankkeita pitäisi pystyä priorisoimaan.
