Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön syyskuussa julkaiseman pk-barometrin mukaan varsinaissuomalaisten suhdanneodotukset ovat kääntyneet kevään lievästä pakkasesta nollille. Edellisen kerran yrittäjät ovat olleet näin toiveikkain mielin kaksi vuotta sitten.
– Varsinais-Suomen tulos on linjassa muun Suomen kanssa, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter sanoo. – Lähimaakuntiin verrattuna tällä pärjätään hieman paremmin, vaikka tulos ei vielä indikoikaan kasvua. Huojentavaa on rakennusalan odotusten huomattava piristyminen koko maassa. Alan saldoluku nousi peräti 34 pykälää niukasti plussalle tasolle 2.
Liikevaihto-odotukset ovat maakunnan yrittäjien parissa kasvussa saldoluvun ollessa 11 (keväällä 0), mutta kannattavuusodotukset ovat edelleen miinuksella (-10).
– Arvonlisäveron korotusta ei välttämättä kyetä viemään hintoihin suoraan, mikä on yrittäjän pussista suoraan pois, Munter arvioi.
Kasvua tarvitaan
Kasvuhakuisia yrityksiä on maakunnassa aiempaa hieman enemmän. 40 prosenttia vastanneista kertoo hakevansa kasvua, mikä on pari prosenttiyksikköä maan keskiarvoa parempi luku. Yhä useampi panostaa myös vientiin tai toimintaan ulkomailla.
– Jo neljännes yrityksistä havittelee kansainvälistymistä. Tässä on varmasti tilaa kasvulle, sillä vain 94 prosenttia kaikista vastanneista on käyttänyt kansainvälistymiseen tarjolla olevia palveluita. Osa jättää hyödyntämättä kansainväliset mahdollisuudet, kun ei tiedä miten edetä asiassa. Meidän pitää jatkossa paremmin osata kohdentaa näitä palveluja niitä tarvitseville.
Kasvu edellyttäisi myös suurempia panostuksia tutkimus- ja kehitystoimintaan. Munter pitää maakunnan tutkimus- ja kehitystoimintaa alhaisena, vaikka alueella on useampi korkeakoulu. Kilpailukyvyn parantamisen ja säilyttämisen kannalta panostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan ovat kuitenkin ensiarvoisen tärkeitä.
– Yleinen suhdanne nähdään tällä hetkellä vahvasti kehittämisen esteenä, eikä investointeja uskalleta tehdä.
Haasteellinen alkuvuosi näkyy maksuvaikeuksien lisääntymisessä.
– Pandemian aikana vielä ehkä sinniteltiin, mutta nyt on puskurit ja taseet syöty. Se näkyy myös konkurssimäärien kasvussa, Munter päättelee. – Yhä useampi hakee ulkopuolista rahoitusta käyttöpääoman paikkaamiseen.
Maksuvaikeudet syövät yritysten rahoituskelpoisuutta ja rahoituksen saaminen on pk-yritysten mielestä vaikeutunut.
– Vastausten perusteella Varsinais-Suomessa on muuta maata keskimääräistä parempi tilanne, Finnveran aluejohtaja Seija Pelkonen sanoo. – Finnvera on tunnistanut rahoituskapeikkoja ja onkin kehittämässä uusia rahoitustuotteita, joissa huomioidaan etenkin pienten yritysten rahoitus.
Vakka-Suomessa hyvä meno
Seutukunnista positiivisimmat näkymät ovat Vakka-Suomessa, joka porskuttaa omilla saldoluvuillaan muuhun maakuntaan verrattuna. Jos koko maakunnan saldoluku suhdannenäkymien suhteen on 0, on vakkasuomalaisten yrittäjien saldoluku 30. Kolmannes seutukunnan yrityksistä arvelee liikevaihdon nousevan ja lähes neljännes henkilökunnan määrän kasvavan. Vakka-Suomi on myös maakunnan ainoa seutukunta, jossa yritysten kannattavuuden arvioidaan kohenevan.
Yksittäistä selittävää syytä tähän ei löydy, arvelevat toimitusjohtaja Munter ja Varsinais-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Toni Forsblom. Alueen veturiyrityksillä näyttäisi olevan hyvä tilanne.
– Pitkästä aikaa meillä on selkeä pilkahdus paremmasta, Forsblom toteaa.
Vaikka mielialat eivät maakunnassa vielä ole plussalla, suunta on oikea. Yksittäisetkin hyvät uutiset voivat vahvistaa positiivista kehitystä. Tällä kertaa barometrin kysely ehdittiin tehdä ennen alueen meriteollisuudesta kantautuneita positiivisia uutisia.
– Uskon, että tulos olisi ollut jopa reilusti plussalla, jos olisimme tienneet Meyerin uusimmasta tilauksesta, Munter pohtii. – Laskussa oleva korkotaso ja maan hallituksen toimet yrittäjyyden toimintaympäristön parantamiseksi ovat myös olleet tärkeitä tekijöitä tunnelman kääntämisessä. Nyt tarvitaan vielä kasvua tukevia toimia.
