Rakentamisen arvoketjun tuottavuutta on mitattu Suomessa ensimmäistä kertaa toteutuneiden työtuntien perusteella. Rakennusteollisuus RT:n ja Aalto-yliopiston tutkimuksen ensimmäisen vaiheen tulokset osoittavat, että rakentaminen voi meillä olla peräti kaksi kertaa tehokkaampaa kuin Singaporessa.
Tutkimuksen mukaan betonielementtikerrostalon yhden bruttoneliömetrin valmiiksi saaminen vaatii Suomessa keskimäärin 13 tuntia. Luvusta noin yksi tunti kuluu suunnitteluun, kaksi esivalmistukseen ja kymmenen työmaalla tehtävään rakennustuotantoon. Rakennusmateriaalien valmistus ja maanrakennustyöt eivät sisälly lukuun.
Tiedot kerättiin tutkimuksessa kolmen suuren rakennusyhtiön yhteensä yhdestätoista kerrostalokohteesta, jotka valmistuivat vuonna 2023. Hankkeissa käytettyjen työtuntien vaihteluväli oli hyvin suurta: pienimmillään 10 tuntia ja suurimmillaan lähes 20 tuntia per bruttoneliömetri.
”Tuottavuutta ei tiettävästi ole muualla maailmassa mitattu tällä tavoin, mutta Singaporesta löysimme suuntaa antavan vertailukohdan”, rakentamisen kehittämisestä vastaava johtaja Antti Aaltonen Rakennusteollisuus RT:stä kertoo.
Singaporen valtion rakennusvirasto (BCA) kerää työtunneista tietoa kaikilta työmailta. Kun verrataan vapaarahoitteisia asuinkerrostaloja, Singaporessa työmaalla saadaan aikaan yhden työpäivän aikana noin 0,4 bruttoneliömetriä ja Suomessa tutkimuskohteena olleissa hankkeissa vastaavasti 0,8. Tuotteiden, eli valmistuneiden kerrostalojen ominaisuuksista ei kuitenkaan ole tehty vertailua.
Tutkimuksessa työn tuottavuutta ajatellaan eurojen sijaan tunteina
Normaalisti tuottavuutta tarkastellaan eri toimialoilla arvonlisäyksen kautta, jolloin myyntihinnasta vähennetään ostot ja erotus jaetaan käytetyillä työtunneilla. Arvonlisäyksellä mitattuna rakennusalan tuottavuus on polkenut viime vuosikymmenet sekä Suomessa että kansainvälisesti lähes paikallaan ja jäänyt jälkeen muiden toimialojen kehityksestä.
Muutama vuosi sitten julkaistusta ETLAn, Tampereen Yliopiston ja BES Built Environment Services oy:n rakennusalan kilpailukykyä koskeneesta tutkimuksesta kävi ilmi, että vaikka rakentamisen tuottavuuskasvu on pysähtynyt, rakentamisen arvoketjussa tuottavuus on kasvanut. Tutkimuksen mukaan yhtenä syynä tähän on joidenkin työvaiheiden siirtyminen tehtaisiin, jolloin kasvanut tehokkuus ei näy rakentamisen tuottavuudessa.
”Arvonlisäykseen perustuva mittaustapa ei täysin kerro esimerkiksi esivalmistuksen hyötyjä. Tämän vuoksi lähdimme kehittämään uutta mittausmenetelmää, joka mittaa nimenomaan rakentamisen arvoketjun työn tuottavuutta”, Antti Aaltonen sanoo.
”Tutkimuksessa tarkastellaan tuottavuutta rahan sijasta aikana. Tunnit ovat yksiselitteisiä, ja ne saadaan kerättyä riittävällä tarkkuudella esimerkiksi työmaan kulunvalvontatiedoista. Pyrimme näin lisäämään ymmärrystä tuottavuuden pullonkauloista ja löytämään keinoja parantaa koko arvoketjun tehokkuutta.”
Tutkimuksessa havaittiin, että suuremmissa rakennusprojekteissa työn tuottavuus on tyypillisesti parempi kuin pienemmissä. Lisäksi esivalmisteiden käyttö vähentää kokonaistunteja. Suunnitelmallisuus rakentamisen eri vaiheissa, standardisointi ja teollinen valmistus näyttäisivät olevan keskeisiä keinoja rakentamisen tuottavuuden parantamisessa.
Staffan Fagerudd teki tutkimuksen pohjalta diplomityön, jonka ohjaajina toimivat professori Antti Peltokorpi Aallosta sekä RT:n kehitysjohtaja Antti Aaltonen. Jatkossa tarkoitus on kerätä dataa entistä laajemmin ja käyttää tietoa työn tuottavuuden kehittämiseen.
