Nuorten kokemus taloudellisesta hyvinvoinnista on laskenut viimeisen kahden vuoden aikana. Erityisesti laskua on tapahtunut maaseudulla asuvien nuorten kohdalla. Tämä käy ilmi NYT Nuorten tulevaisuusraportista, johon vastasi noin 5 000 yläkoululaista ja toisen asteen opiskelijaa eri puolilta Suomea.
NYT Nuorten tulevaisuusraportin tulosten mukaan nuorten kokemus taloudellisesta hyvinvoinnista on heikentynyt kahdessa vuodessa. Vuoden 2022 raportissa reilu puolet kaikista vastaajista (53 %) koki, että rahaa on kaikkeen mitä tarvitsee, mutta uusimman kyselyn mukaan näin koki alle puolet (49 %). Vastaavasti nuorista 63 % koki vuonna 2022, että heillä on tarpeeksi rahaa nauttia elämästä. Tämän vuoden kysely osoittaa myös tässä selvää laskua ja näin koki enää vähän päälle puolet (57 %).
Nuorten NYT teetti kyselyn yhteistyössä LähiTapiolan kanssa. Kyselyn toteutti Taloustutkimus keväällä 2024.
“Tulokset kertovat, että nuoret ovat tietoisia haastavasta taloustilanteesta. Tämä näkyy paitsi heidän kokemuksissaan omasta taloudellisesta tilanteestaan myös kuluttamiseen liittyvissä valinnoissa. Vahvistamalla työelämä- ja talousosaamista voimme tasata tuloksista nähtäviä kotitaustasta johtuvia eroja sekä vahvistaa nuorten luottamusta tulevaisuuteen”, summaa Nuorten NYTin talousosaamisen asiantuntija Mari Hannola-Antikainen.
Nuorten kokemus taloudellisesta hyvinvoinnista on heikentynyt selvästi voimakkaammin maaseudulla asuvien nuorten keskuudessa, kun taas kaupunkialueilla tilanne on pysynyt ennallaan. Harvaan asutulla maaseudulla nuorten tyytyväisyys omaan taloudelliseen tilanteeseensa on laskenut jopa 15 prosenttiyksikköä (64 % vuonna 2022, 49 % vuonna 2024). Kaupunkialueilla laskua on kertynyt enintään prosenttiyksikkö. Muutos näkyy erityisesti kokemuksessa rahan riittävyydestä.
”Hintojen nousu ja talouden alakulo on iskenyt rajusti nuoriin, ja moni kertookin taloudellisen tilanteen heikentäneen jaksamista ja hyvinvointia. Tilanne on erityisen vaikea maaseudulla, jossa ostovoima on kehittynyt viime vuosina muuta maata heikommin. Joillain alueilla myös Venäjän matkailun tyrehtyminen vaikuttanee talouden näkymiin. Maaseudulle tarvitaan lisää kasvun edellytyksiä, mutta myös positiivista puhetta ja uskoa tulevaan. Sen luomisessa on meillä kaikilla tärkeä rooli”, sanoo LähiTapiola Henkiyhtiön toimitusjohtaja Pasi Haarala.
Kotitausta ja opiskelumenestys vaikuttavat taloudellisen hyvinvoinnin kokemuksiin
Kokemukseen taloudellisesta hyvinvoinnista vaikuttavat monenlaiset tekijät. NYT tulevaisuusraportista käy ilmi, että nuorten taloudellinen hyvinvointi on vahvasti yhteydessä kotitaustaan, erityisesti vanhempien koulutustasoon ja työllisyyteen. Nuoret, joiden vanhemmat ovat tyytyväisiä työhönsä ja joilla on korkeampi koulutustaso, kokevat taloudellista hyvinvointia enemmän kuin muut vastaajat.
Parhaimmaksi taloudellisen tilanteensa kokivat myös ne nuoret, joiden molemmat vanhemmat olivat työelämässä. Verrattuna aiempaan myös näiden nuorten kohdalla positiivisten vastausten osuus oli laskenut (2024: 56 %, 2022: 59 %). Tyytyväisimpiä olivat ne nuoret, joiden vanhemmilla on yliopistokoulutus.
Vanhempien tilanteen lisäksi vastauksiin vaikuttivat myös nuorten ilmoittama koulumenestys. Nuoret, joilla lukuaineiden keskiarvo oli yhdeksän tai enemmän, kertoivat olevansa tyytyväisimpiä taloudelliseen tilanteeseensa.
Puhtaat vaatteet ja kotimainen ruoka kuuluvat kaikille
Nuorilta kysyttiin, minkälaisiin asioihin olisi tärkeää riittää rahaa ja mitkä asiat ovat osa ihmisarvoista elämää. Vastausten perusteella nuorille tärkeää ovat mm. puhtaat vaatteet, kotimainen ruoka, älypuhelin ja mahdollisuus matkustaa läheisten luo.
Matkailuun ja rahan käyttöön liittyvät vastaukset heijastelevat osallisuuden ja lähimmäisten tärkeää merkitystä. Kun nuorilta kysyttiin, mihin kohteeseen jokaisella tulisi olla mahdollisuus matkailla 3–4 kertaa vuodessa, valtaosa (93 %) piti tärkeänä mahdollisuutta vierailla lähellä asuvien sukulaisten ja ystävien luona. Vain 35 % koki, että ihmisarvoisen elämän tulee merkitä mahdollisuutta lomailla ulkomailla 3-4 kertaa vuodessa.
Kysyttäessä pienelektroniikan ja viestintävälineiden merkitystä elämässä, suurin osa vastaajista koki tärkeäksi älypuhelimen (76 % vastaajista). Maksulliset lehdet olivat sen sijaan hännän huippuna, mutta tulokseen voi vaikuttaa se, että nuoret harvemmin itse maksavat lehtien tilauksia ja kyseinen vastausvaihtoehto koettiin vieraammaksi. Älypuhelimen merkittävyys korostui erityisesti tyttöjen kohdalla (83 %).
Nuorilta kysyttiin myös, millaisiin ruokailutottumuksiin tulisi olla varaa osana ihmisarvoista elämää. Suurin osa koki tärkeäksi kotimaisen ruuan sekä mahdollisuuden syödä kalaa. Vaatteiden osalta enemmistö koki tärkeäksi mahdollisuuden pukeutua puhtaisiin vaatteisiin ja vuodenaikaan sopiviin vaatteisiin. Ihmisarvoisen elämän kannalta vähäpätöisimmäksi asiaksi nuoret kokivat muodinmukaiset vaatteet.
NYT Nuorten tulevaisuusraportin kyselyyn vastasi 4 970 nuorta yläkoulusta ja toiselta asteelta. Vastaajista 72 % oli yläkoulusta, 19 % lukiosta ja 9 % ammatillisesta oppilaitoksesta.
