Finnvera rahoitti Lounais-Suomen pk- ja midcap-yrityksiä tammi-kesäkuussa yhteensä 105 miljoonalla eurolla (93). Maakuntien välillä erot yritysten näkymissä jakautuivat poikkeuksellisen suuriksi. Positiivisen edellisvuoden jälkeen rahoitus Varsinais-Suomen yrityksille laski selvästi ja investointien rahoitus romahti noin 40 prosenttia alkuvuonna. Satakunnassa rahoitus sen sijaan kasvoi, ja alueen veturina toimivat alkuvuonna erityisesti teollisuusyritykset, joille myönnetty rahoitus lähes 2,5-kertaistui. Rahoituskysyntä näyttää jäävän maltilliseksi loppuvuonna. Yritysten kannattaisi kuitenkin tarttua ensimmäisiin merkkeihin talouden käänteestä. Turun telakan uutisoima alustilaus mahdollisine optioineen on erittäin tervetullut myös alueen pk- ja midcap-yritysten näkökulmasta.
Finnvera myönsi Varsinais-Suomen pk- ja midcap-yrityksille alkuvuonna rahoitusta 48 miljoonaa euroa (57). Laskua edellisvuoden vastaavasta ajasta oli 16 prosenttia. Satakunnan yrityksille rahoitusta myönnettiin 57 miljoonaa euroa (35), ja kasvua oli 60 prosenttia edellisvuodesta.
− Alkuvuosi oli Lounais-Suomessa kaksijakoinen. Poikkeuksellisesti rahoitusta myönnettiin Satakunnassa enemmän kuin Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen vaisua rahoituskysyntää selittää suurten hankkeiden puute. Etenkään suuria investointeja ei ollut rahoituksessa laisinkaan. Satakunnan rahoitusta kasvatti etenkin yritysten tilauksiin ja toimituksiin liittyvät rahoitustarpeet, sanoo Finnveran aluejohtaja Seija Pelkonen.
Suuria teollisia investointeja ei ollut alkuvuonna Varsinais-Suomessa – odotukset voivat kääntyä telakan uutisten myötä
Teollisuusvaltaisessa Varsinais-Suomessa teollisten toimialojen rahoitus aleni alkuvuonna lähes kolmanneksen ja erityisesti metallituotteiden valmistuksen rahoitus peräti 57 prosenttia. Kokonaisuutena Finnveran rahoitus maakuntaan oli alkuvuonna alimmillaan viiteen vuoteen.
Investointien rahoitus suorastaan romahti tammi−kesäkuussa, ja Finnveran yhdessä muiden rahoittajien kanssa osarahoittamien investointien arvo laski 38 miljoonaan euroon edellisvuoden 62 miljoonasta eurosta. Myös viennin rahoitus laski rajusti eikä alkuvuodesta rahoitettu yhtäkään suurta vientikauppaa.
− Muutos edellisvuoteen näyttää rajulta erityisesti teollisuuden rahoituksessa, investoinneissa ja viennissä, mutta sitä saattaa selittää osaltaan ajallinen vaihtelu. Viime vuoden vastaavana aikana Varsinais-Suomessa tehtiin yksittäisiä suuria teollisuusyritysten rakennusinvestointeja ja vientikauppoja, joita tänä vuonna ei ole ollut lainkaan. Eilinen uutinen telakan alustilauksesta ja optioista mahdollisiin uusiin tilauksiin on tervetullut myös alueen pk- ja midcap-yrityksille, sillä parhaimmillaan tiedossa olisi silloin työtä useiksi vuosiksi eteenpäin. Alihankintaketjun kautta telakan vaikutus alueen teollisuuteen on mittava, Pelkonen sanoo.
Satakunnassa rahoitettiin yritysten toimituksia ja vientikauppaa – investointien rahoitus laski
Satakunnassa teollisuus oli veturitoimiala, jolle kohdistunut rahoitus, 32 miljoonaa euroa, kasvoi alkuvuonna peräti 147 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajasta.
− Satakunnassa rahoitusta kasvattivat etenkin yritysten kauppoihin ja toimituksiin sekä vientikauppoihin liittyvät rahoitustarpeet, kuten toimitussopimuksiin liittyvät vakuudet. Se kertoo yritysten liiketoiminnan aktiivisuudesta. Myös käyttöpääomarahoitus kasvoi edellisvuodesta. Investointien rahoitus sen sijaan laski selvästi, mikä johtuu osittain yrityskauppojen vähäisyydestä, Pelkonen kertoo.
Pelkosen mukaan yrityskauppojen ja omistajanvaihdosten rahoitus näyttää olevan Lounais-Suomessa vakiintumassa melko alhaiselle tasolle.
Sen sijaan midcap-kokoluokan yritysten vientikauppojen rahoituksessa Finnveralla on etenkin Satakunnassa merkittävä rooli.
− On erittäin positiivista, että yrityksillä on vientikauppoihin liittyviä rahoitustarpeita, sillä se kertoo siitä, että yritykset ovat saaneet tai saamassa vientitilauskantaa.
Talouden käänteeseen kannattaa tarttua ensimmäisten joukossa
Seija Pelkosen mukaan tällä hetkellä näyttää siltä, että loppuvuosi tulee olemaan maltillinen rahoituksen kysynnän suhteen. Vaikka korkotaso on hiukan laskenut, edelleenkin se saattaa jarruttaa etenkin niitä investointeja, joita yritykset voivat lykätä.
− Kannustamme kuitenkin tarttumaan ensimmäisiin merkkeihin talouden käänteestä, sillä usein ne yritykset, jotka ovat ensimmäisinä liikkeellä, hyötyvät myös kasvupyrähdyksistä eniten. Kannustamme myös hyödyntämään vihreään siirtymään liittyvää kasvupotentiaalia. Lounais-Suomessa haetaan edelleen vaisusti Finnveran digi- ja ilmastolainoja. Olisi toivottavaa, että vihreän siirtymän investointeja ja hankkeita ei lykättäisi liian myöhään. On väistämätöntä, että hiilineutraalisuusvaateet kasvavat tulevaisuudessa ja yritykset, jotka eivät ole vauhdissa mukana, häviävät kilpailun markkinoilla, Pelkonen sanoo.
Kehitteillä on myös uusia rahoitustuotteita, esimerkiksi syksyn aikana valmisteltavassa lainaohjelmassa huomioidaan erityisesti pienten yritysten rahoitus.
− Haluamme varmistaa yritysten rahoituksen saatavuuden myös kasvun käynnistyessä ja markkinatilanteen muuttuessa.
