Työperäistä maahanmuuttoa koskevan politiikan tiukentuminen voi heikentää Suomen kilpailukykyä kansainvälisistä osaajista, toteaa Suomen Yrittäjät.
Ulkomaalaisen henkilön työnteko-oikeuden sääntelyä ollaan muuttamassa. Ulkomaalaislaissa säädettäisiin hallituksen esitysluonnoksen mukaan kolmen kuukauden suoja-ajasta, jonka aikana työnteon perusteella myönnettyä oleskelulupaa ei saisi peruuttaa, jos työntekijä jää työttömäksi. Kolmen tai joissain tapauksissa kuuden kuukauden suoja-ajan jälkeen ulkomaalaisen olisi poistuttava maasta, jos hän ei ole löytänyt uutta työpaikkaa.
Esitysluonnoksella tavoitellaan ulkomaalaisen työvoiman pysymistä maassa ja työllistymistä, jotta olisi peruste jatkaa maassa oleskelua. Suomen Yrittäjät toteaa lausunnossaan, että muutosten vaikutukset voisivat kuitenkin olla päinvastaisia.
– Kolmen tai kuuden kuukauden suoja-ajasta säätäminen hallituksen kaavailemalla tavalla antaa ulkomaalaisille työntekijöille ja heidän perheenjäsenilleen viestin, ettei heidän oleskeluaan pidetä myönteisenä. Työperäistä maahanmuuttoa koskevan politiikan tiukentuminen voi heikentää Suomen kilpailukykyä kansainvälisistä osaajista, Suomen Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelä sanoo.
Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi, jolla säädetään ulkomaalaisen henkilön työnteko-oikeudesta.
– Nykyisinkin ulkomaalaisen on poistuttava maasta oleskeluluvan voimassaolon päätyttyä, vaikkei siitä ole nimenomaista säännöstä, sillä ilman voimassa olevaa oleskelulupaa maassa oleskelu on laitonta. Oleskeluluvan peruuttaminen esimerkiksi työsuhteen päättymisen tilanteessa on kuitenkin harkinnanvaraista, Mäkelä kertoo.
– Esitysluonnoksen mukaan Maahanmuuttovirasto on siirtynyt menettelyyn, jossa oleskeluluvan peruuttamismenettelyä ei käynnistetä kolmen kuukauden takuuajan sisällä. Tältä osin esitettävä sääntely vahvistaisi vallitsevan viranomaiskäytännön.
Ei luo kannustetta sijoittua Suomeen
Esitysluonnoksessa on todettu, että sen taustalla vaikuttavat EU-direktiivit, jotka edellyttävä samantapaisen työpaikan etsimistä koskevan ajan asettamista muihinkin EU-maihin.
– Suomi voisi kuitenkin EU-oikeuden estämättä pitää voimassa ulkomaalaisten työntekijöiden kannalta edullisempia määräaikoja. Direktiivi ei edellytä kolmen kuukauden määräajasta säätämistä, vaan direktiivin mukaan kolme kuukautta on vain vähimmäissuoja-aika, jonka kuluessa oleskelulupaa ei ainakaan saa peruuttaa työttömyyden perusteella, Mäkelä sanoo.
– Globaaleilla osaajamarkkinoilla luonnoksen mukainen sääntely ei luo merkittävää kannustetta Suomeen sijoittautumiselle, Mäkelä jatkaa.
Suomen Yrittäjien mukaan eri ammattiryhmien ja toimialojen välillä voi olla merkittäviä eroja työllistymisajoissa. Suoja-ajan riittävyyttä arvioitaessa olisi kiinnitettävä huomiota myös siihen, että varsinainen työn tekeminen voi alkaa vasta jonkin ajan kuluttua työsopimuksen tekemisestä.
– Esitysluonnoksessa ei ole otettu kantaa siihen, miten suoja-aikaa sovellettaisiin tilanteessa, jossa työntekijä on tehnyt suoja-ajan kuluessa uuden työsopimuksen, mutta työ alkaisi vasta suoja-ajan umpeuduttua. Erityisesti korkeaa osaamista vaativissa tilanteissa suoja-ajan riittävyys voi vaihdella merkittävästi. Joissakin tilanteissa erityisasiantuntija tai vastaava ulkomaalainen voi työllistyä nopeasti edellisen työsuhteen päätyttyä. Toisaalta rekrytointiprosessit voivat olla myös pitkiä, mikä voi tehdä kuuden kuukauden suoja-ajastakin liian lyhyen, Mäkelä sanoo.
