Omien työolosuhteiden kohentaminen työtä tuunaten voi tarjota puskurin työkuormituksesta aiheutuville fysiologisille haitoille. Tutkimustuloksen perusteella syntyi tarve uudistaa käsityksiä työhyvinvoinnin ja terveyden suhteesta. Samalla vahvistui, että osallistujien työn imu kasvoi työn tuunaamisen verkkovalmennuksessa.
Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan työn tuunaamisen avulla voi oppia sellaisia tapoja ja keinoja, jotka puskuroivat työn kuormitustekijöiden aiheuttamia haitallisia fysiologisia vaikutuksia. Tätä tutkittiin seuraamalla yöaikaista sykevälivaihtelua (HRV). Työn tuunaaminen on työntekijälähtöistä työn ja työolosuhteiden kehittämistä.
Niillä koeryhmään kuuluneilla kuntatyöntekijöillä, jotka olivat tuunanneet työtään verkkovalmennuksen jälkeen, sykevälivaihtelu pysyi samana huolimatta työkuormituksesta, jota organisaatiossa olleet muutokset aiheuttivat. Sen sijaan kontrolliryhmässä havaittiin sykevälivaihtelun laskua, joka kertoo elimistön kuormitustilasta.
Tulokset julkaistiin arvostetussa Journal of Occupational Health Psychology -lehdessä.
Työn imu kasvoi verkkovalmennuksessa
Tutkimuksessa selvitettiin myös, voiko työn imu lisääntyä työn tuunaamisen verkkovalmennuksen avulla. Aiemmasta tutkimuksesta tiedettiin, että kasvokkain toteutetuilla työn tuunaamisen työpajoilla voidaan oppia tuunaamaan omaa työtä, mikä vuorostaan edistää kokemusta työhyvinvoinnista.
Tutkimustulos osoittaa, että verkkovalmennuksella voi saada vastaavat vaikutukset.
– Verkon välityksellä opiskellen voi oppia tuunaamaan omaa työtään. Työn tuunaaminen voi lisätä työn imun kokemusta ja toiseksi suojata terveyttä työn kuormittavilta vaikutuksilta, sanoo erityisasiantuntija Telma Rivinoja Työterveyslaitoksesta.
– Työorganisaatiot hyödyntävät työhyvinvoinnin kehittämisessä enenevässä määrin verkkokoulutuksia. Toistaiseksi monet koulutukset ovat keskittyneet muuhun kuin työhön liittyvien tekijöiden kehittämiseen. Nyt tutkittu koulutus perustuu työhyvinvoinnin teorioihin, kertoo erikoistutkija, työpsykologian dosentti Piia Seppälä Työterveyslaitoksesta.
Terveyden ja työhyvinvoinnin suhde tarkentuu
Tutkimuksessa testattiin oletusta siitä, voiko työolosuhteita kohentamalla edistää työntekijän työhyvinvointia niin, että sillä olisi terveyttä kohentava vaikutus.
– Työhyvinvoinnin ja työterveyden teorioiden näkökulma on ollut kielteinen ja sairauskeskeinen. Vaikka psyykkisen työhyvinvoinnin on osoitettu olevan yhteydessä parempaan terveyteen, työhyvinvoinnin ja työterveyden taustateorioissa ei ole toistaiseksi esitetty mahdollisuutta, että työhyvinvoinnilla voisi olla myös terveyttä edistävä, ei vain heikentävä, yhteys, Piia Seppälä taustoittaa.
Tulosten perusteella myös terveyttä ylläpitävä yhteys on kuitenkin olemassa.
– On nähty, että terveydestä ja työkyvystä huolehtiminen työpaikoilla tarkoittaa useimmiten puuttumista liialliseen stressiin ja työn kuormittaviin epäkohtiin. Tutkimuksemme tukee näkemystä siitä, että terveyttä ja työkykyä on mahdollista edistää myös vahvistamalla työssä olevia myönteisiä voimavaroja ja työn imun kokemusta, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.
