Suomen Yrittäjien mukaan päästökauppa on toimivaksi todettu järjestelmä, joka ohjaa markkinaehtoisesti päästöjen vähentämistä ja kannustaa investoimaan vähähiilisiin teknologioihin.
Suomi on liittymässä uuteen tieliikennettä ja rakennusten lämmitystä koskevaa fossiilisen polttoaineen jakelun päästökauppaan. Polttoaineen jakeluun kohdistuva päästökauppa (ETS2) on uusi EU:n laajuinen toimi, joka asettaa hinnan esimerkiksi tieliikenteessä ja rakennusten lämmityksessä syntyville hiilidioksidipäästöille.
Nykyisen päästökaupan tapaan markkinoille lasketaan päästöille asetettua kattoa vastaava määrä päästöoikeuksia huutokauppaamalla. Päästöoikeuksilla voi käydä vapaasti kauppaa ja niille muodostuu markkinoilla hinta. Uuden päästökaupan suorat velvoitteet kohdistuvat vain fossiilisten polttoaineiden jakelijoihin, muille yrityksille ja kuluttajille päästökaupan vaikutukset näkyvät polttoaineiden hintojen kautta.
Lausunnossaan työ- ja elinkeinoministeriölle EU:n polttoaineen jakelua koskevan päästökaupan toimeenpanosta Suomessa Suomen Yrittäjät kannattaa päästökaupan soveltamisalan laajentamista ja päästöohjauksen vahvistamista.
– Päästökauppa on hyvin toimivaksi todettu järjestelmä, joka markkinaehtoisesti ohjaa päästöjen vähentämistä ja kannustaa investoimaan vähähiilisiin teknologioihin. Päästöjen hinnoittelu mahdollistaa kustannustehokkaat ja oikeudenmukaiset päästövähennykset. Päästökaupan tulee olla ilmastopolitikan ensisijainen ohjauskeino ja on tärkeää, että sen kattavuutta parannetaan, Suomen Yrittäjien ekonomisti Roope Ohlsbom sanoo.
Direktiivi jättää jäsenmaille mahdollisuuden kansallisesti laajentaa päästökauppa koskemaan myös direktiivin soveltamisalan ulkopuolisia toimijoita. Hallituksen esityksessä soveltamisalaa ehdotetaan laajennettavaksi maa- ja metsätalouden polttoaineisiin sekä vapaa-ajan vesiliikenteen ja yleisen päästökaupan ulkopuolisen lentoliikenteen polttoaineisiin. Kansallisesti soveltamisalaa ollaan laajentamassa, koska nykyisellään Suomessa ei ole mahdollista toteuttaa direktiivin mukaista soveltamisalaa ilman merkittäviä ja kustannustehottomia muutoksia polttoaineiden jakeluun.
– Hallituksen esityksessä ehdotettu direktiivin soveltamisalan laajentaminen kaikkiin nestemäisiin ja kaasumaisiin polttoaineisiin mahdollistaa sääntelyn tasapuolisemman kohdentamisen, ehkäisee kilpailun vääristymiä sekä tehostaa päästökaupan kustannustehokasta ohjausvaikutusta. Soveltamisalan kansallisen laajennuksen yhteydessä Suomen tulisi myös sallia pienimmille toimijoille yksinkertaistetut vaatimukset eikä soveltaa kaikkiin säänneltyihin yhteisöihin samoja päästöjen tarkkailuun ja raportointiin liittyviä sääntöjä, Ohlsbom kirjoittaa Suomen Yrittäjien lausunnossa.
Mahdolliset hintavaikutuksia kompensoivat hyvitykset puhututtavat
Päästökaupan soveltamisalan laajentamisen lisäksi jäsenmaat voivat päättää laajennuksesta johtuvien kustannusten hyvittämisestä niille toimijoille, jotka eivät kuulu direktiivin mukaiseen soveltamisalaan. Tällaisia soveltamisalan ulkopuolisia toimialoja ovat yleiseen päästökauppaan kuuluvat toimialat, kalastus, vesiliikenne, raide- ja lentoliikenne sekä maa- ja metsätalous.
– Kuten hallituksen esityksessä todetaan, mahdolliset nousevia polttoainekustannuksia kompensoivat toimenpiteet pienentäisivät direktiivin päästöjä vähentävää vaikutusta, jos ne toteutettaisiin suoraan kulutetun polttoaineen hintaa laskevalla tavalla. Mahdollisten soveltamisalan laajennukseen liittyvien hyvitystoimenpiteiden päästövaikutukset tulee arvioida huolellisesti, etteivät ne vaaranna Suomen päästövähennysvelvoitteiden saavuttamista. Jakelijoiden päästökaupan varjolla ei tulisi rakentaa lisää vanhaa säilyttäviä ja kehitystä jarruttavia yritystukiautomaatteja jo olemassa olevien jatkoksi, Ohlsbom toteaa.
Mahdollisten kompensaatiomallien yhteydessä on tärkeää huomioida esimerkiksi vaihtoehtoisten käyttövoimien kehitys ja huolehtia siitä, että valitut keinot vauhdittavat käyttövoimasiirtymää. Yrittäjät suhtautuu myönteisesti vaihtoehtoon, jossa päästökaupan soveltamisalan laajennuksesta syntyvät ylimääräiset huutokauppatulot käytettäisiin suoraan yritysten puhdasta siirtymää tukeviin toimiin niillä päästökauppadirektiivin soveltamisalan ulkopuolisilla sektoreilla, joihin hinnoittelu on kansallisesti laajennettu.
– Toimijat saisivat esimerkiksi avustuksia investoinneille, jotka edistävät fossiilisista polttoaineista irtautumista. Jakelijoiden päästökaupan vaikutusten piiriin kuuluvat yritykset voisivat siten tulevaisuudessa helpommin välttää päästökaupan aiheuttaman lisäkustannuksen.
