Vuosi 2023 oli taantuvan talouden vuosi, mutta samalla inflaatioympäristö vakautui. Vuonna 2024 kärsitään vielä taantumasta, mutta talous voi lähteä elpymään niin, että vuosi 2025 on taas kasvun vuosi – jos taloustilanne kehittyy odotetusti. Tähän saakka pandemiaa seurannut talouskehitys on edennyt kuin taloustieteen oppikirjassa, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Siksi ei ole yllättävää, että olemme nyt taantumassa, jota viennin jäähtyminen syventää. Korkotason maltillistuminen madaltaa lähitulevaisuudessa toivon mukaan kuluttajien ja yritysten kynnystä investointeihin, mikä on tärkeää tulevan kasvun kannalta. Toivoa sopii, ettei korkotaso valu pitkällä aikavälillä liian alas.
Koronapandemiasta seuranneet logistiikan pullonkaulat vähensivät hyödykkeiden tarjontaa, mikä nopeutti inflaatiota. Voimakas julkinen elvytys lisäsi kokonaiskysyntää, mikä kiihdytti hintatason epätyypillisen voimakkaaseen nousuun. Koska talous kasvoi jo vuonna 2021, elvytys ylikuumensi talouden. Lisäksi fossiilisten polttoaineiden, kaasun ja öljyn, nousseet hinnat lisäsivät inflaatiopainetta vuonna 2022.
Hintatason nousun takia keskuspankit joutuivat tilanteeseen, missä ne eivät olleet olleet vuosikymmeniin. Korkoja nostettiin, jotta ylikuumentunut talous jäähtyisi. Keskuspankkien päättäväisyys ajoi korot ylös ja vaimensi kokonaiskysyntää niin, että investoinneista, kulutuksesta ja viennistä koostuva kokonaiskysyntä laski ja niin hidastui inflaatiokin.
− Makrotalous on loksahtanut kohdilleen suurin piirtein niin kuin taloustieteen perusoppikirja opettaa. Kaiken tämän jälkeen olemme taantumassa – ei yllättäen eikä vahingossa. Hyvä uutinen on se, että Euroopan keskuspankin odotetaan jatkossa pikemminkin laskevan korkoja. Kuinka paljon ja milloin korot laskevat, on auki oleva kysymys. Suotavaa kuitenkin olisi, ettei korkotasoa tarvitsisi ajaa takaisin nollan tuntumaan, jotta epätavallisen alhaisten korkojen arvaamattomilta negatiivisilta vaikutuksilta voitaisiin välttyä, Kotamäki sanoo.
Kireä korkotaso painaa vielä investointeja ja kulutusta – samalla vaikuttaa vientitaantuma
Rahapolitiikan kiristyminen ei ole todennäköisesti vielä välittynyt täydellä voimalla Suomen talouteen ja euroalueelle. Suomen inflaatio on hidastunut euroalueen keskimääräistä nopeammin, eli rahapolitiikka on jo Suomen kannalta liian kireää. Kireä rahapolitiikka tulee osaltaan painamaan kulutusta ja investointeja alas vielä lähitulevaisuudessa vaikkakin merkkejä rahapolitiikan löysentymisestä jo on.
− Korkotason jyrkkä nousu pelästytti monet yritykset ja investoinnit ovat olleet laskusuunnassa jo vuoden 2022 loppupuoliskolta lähtien. Varsinkin asuntorakentamisen pysähdys on ollut merkille pantavaa. Toisaalta takana oli pitkä nousevien asuntohintojen ajanjakso eikä ole tavatonta, että taantuman kautta markkina korjaa ostovoimaan suhteutettua hintatasoa alaspäin, Kotamäki sanoo.
Suomen talous nojaa vahvasti vientiin, ja myös vienti jäähtyy tällä hetkellä. Noin kaksi kolmannesta viennistä kohdistuu Eurooppaan ja tästä suurin osa euroalueelle. Kaikissa länsimaissa taloustilanne on asteittain muuttunut huonommaksi.
− Saksan talouskasvu on painunut nollan tuntumaan, eikä Saksa ole ainoa tärkeä kauppakumppani, jonka talousnäkymät ovat heikentyneet. Myös Ruotsissa, Hollannissa ja Kiinassa talouskasvu takkuaa. Viennin kohdemaiden talouksien sakkaaminen johtaa suomalaisten vientituotteiden kysynnän hiipumiseen. Näin ollen viennin taantuminen ei valitettavasti tule yllätyksenä.
Kävikö joulukauppa? Kuluttajien luottamus ja yritysten investoinnit kasvun mittareina
Yksityinen kulutus on tukenut talouskasvua Suomessa, mutta jyrkästi noussut korkokanta sekä inflaation takia alentunut ostovoima näkyvät nyt kulutuksen supistumisena. Tietoja joulumyynnin vilkkaudesta on seurattu huolestuneina.
− Nyt kaivataan positiivisia signaaleja. Valitettavasti 27.12. julkaistu kuluttajien luottamusindeksi ei tuonut helpotusta luottamuksen ollessa poikkeuksellisen matalalla tasolla joulukuussa. Korkotason maltillistuminen voi helpottaa kuluttajien ja yritysten suurempia investointipäätöksiä, mikä olisi tärkeää uuden kasvun kannalta. Parhaimmillaan talous lähtee elpymään vuoden 2024 jälkipuoliskolla. Hyvä, jos näin käy, mutta matkalla on vielä monta mutkaa ennen kuin valoisammat ajat koittavat taloudessa.
Hyvä uutinen on myös, että työllisyys on edelleen korkealla tasolla, vaikka työttömyysaste onkin asteittain noussut viime aikoina.
− Korkean työllisyyden takana on toisaalta ikävä rakenteellinen ongelma – työvoiman riittävyys, joka tullee olemaan Suomen riesana taas seuraavaan korkeasuhdanteeseen mentäessä. Vanheneva väestö ja liian vähäinen työperäinen maahanmuutto ovat solmu, jota suomalainen yhteiskunta ei ole vielä onnistunut aukaisemaan.
