Duunareista joka neljäs kokee, että yhdenvertaisuuslakia ei työpaikalla noudateta
- 25 prosenttia toteuttavan työn tekijöistä Suomessa kokee, että työnantaja ei kohtele kaikkia työntekijöitään tasa-arvoisesti.
- Eniten epätasa-arvon kokemuksia työsuhteessa on 45–54-vuotiailla. Naisista 17 prosenttia sanoo, että työnantaja ei kohtele kaikkia yhdenvertaisesti.
- Ylimmistä johtajista ja esihenkilöistäkin yhteensä 17 prosenttia näkee, että töissä ei kaikkia työntekijöitä kohdella yhdenvertaisesti.
- Suomessa yhdenvertaisuuslaki edellyttää kaikkien ihmisten yhdenvertaisuutta muun muassa työelämässä.
- Yleisimmät syyt epätasa-arvokokemuksille ovat ammattiasema ja työsuhteen malli. Yleisin henkilöön menevä syrjinnän syy on ikä. Heistä, jotka kokevat, että työnantaja ei kohtele kaikkia tasa-arvoisesti, 9 prosenttia sanoo yhdeksi syyksi rasismin.
- Kaikkinensa duunarit ovat suomalaisilla työpaikoilla keskimäärin tyytymättömimpiä ja ylimmät johtajat tyytyväisimpiä.
- Tiedot selviävät Vastuullinen työpaikka 2023 -tutkimuksen vastauksista. Tutkimukseen osallistui 4941 työssäkäyvää suomalaista. Alta löytyy listaus suomalaisen työelämän yleisimmistä syrjimiskokemusten syistä.
Mitä matalammalla suomalainen on työpaikkansa hierarkiassa, sitä tyytymättömämpi hän on työssään. Toteuttavan työn tekijät ovat tyytymättömimpiä ja työtyytyväisyys kohenee esihenkilötasojen myötä. Ylimmät johtajat ovat työssään tyytyväisimpiä. Asia selviää Vastuullinen työpaikka 2023 -tutkimuksen vastauksista. Tutkimukseen osallistui 4941 työssäkäyvää suomalaista.
– Duunareista joka neljäs kokee, että työnantaja ei kohtele kaikkia työntekijöitään yhdenvertaisesti. Se on yhdenvertaisuuslain vastaista. Puolestaan ylimmistä johtajista 81 prosenttia näkee kaikkia kohdeltavan yhdenvertaisesti. Johtajien ja duunarien näkemysten välillä on siis 56 prosentin kuilu, Oikotie Työpaikkojen johtaja Päivi Salminen-Kultanen kertoo.
Epätasa-arvon kokemuksista kysyttiin yleisesti työnantajan palveluksessa, niiden ei tarvinnut kohdistua vastaajaan itseensä.
Ylimmistä johtajista ja esihenkilöistä yhteensä 17 prosenttia näkee, että töissä ei kaikkia työntekijöitä kohdella yhdenvertaisesti. Esihenkilöistä 75 prosenttia ajattelee yhdenvertaisuuden toteutuvan. Duunareista niin sanoo 52 prosenttia.
Oikotien Vastuullinen työpaikka 2023 -tutkimuksessa vastaajat arvioivat vastuullisuuden toteutumista työpaikallaan. Vastaajista naisia on 48 prosenttia, miehiä 47 prosenttia ja 5 prosenttia ei halunnut määritellä. Vastaajat jakautuivat 4 ammattiasemaan: toteuttava osasto, asiantuntijat sekä toimihenkilöt, väliportaan esihenkilöt ja ylin johto. Tutkimus tehtiin tammi–syyskuussa 2023. Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö IRO Research.
Yleisimmät syyt ovat ammattiasema ja työsuhteen malli
Syrjimiskokemukset liittyvät suomalaisilla työpaikoilla eniten ammattiasemaan. Siitä kertoo myös merkittävä näkemysero toteuttavan portaan ja esihenkilöstön välillä. Epätasa-arvoa kokeneista 41 prosentilla sitä on liittynyt ammattiasemaan.
Toiseksi eniten syrjimiskokemuksia koetaan työsuhteen malliin liittyen. Niin sanoo 35 prosenttia epätasa-arvoa kokeneista. Työsuhteen malli tarkoittaa esimerkiksi työsuhteen vakinaisuutta, määräaikaisuutta tai osa-aikaisuutta. Oletettavaa on, että epätasa-arvon kokemusta on osa-aikaisissa ja määräaikaisissa työntekijöissä enemmän kuin vakinaisten työntekijöiden joukossa.
– Jo kaksi yleisintä syrjimiskokemuksen syytä selittävät eroavaisuutta, joka Suomessa on duunarien ja johtajien välillä. Kun valtaosa epätasa-arvoa kokeneista on duunareita ja yleisin syy on ammattiasema, joukossa tuskin on montaa johtajaa. Ja koska johtajien työsopimukset tapaavat olla kokopäiväisiä ja vakinaisia, heistä tuskin moni kokee epätasa-arvoa työsuhteen laatuun liittyen, Salminen-Kultanen kommentoi.
9 prosentilla syy on rasismi
Rasismi on ollut Suomessa viime kuukausina pinnalla, sillä muun muassa Euroopan unionin perusoikeusoikeusvirasto julkaisi lokakuussa selvityksen, joka totesi Suomen yhdeksi EU:n rasistisimmista maista afrikkalaistautaisia ihmisiä kohtaan.
– Heistä, jotka kokevat, että työnantaja ei kohtele kaikkia tasa-arvoisesti, 9 prosenttia sanoo kokemusten liittyvän heidän etniseen taustaansa. Uskonto liittyy 5 prosentilla. Prosenttiosuudet eivät ole pieniä, sillä on huomioitava, että Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen maaliskuussa julkaiseman selvityksen mukaan Suomen työllisistä noin 7,5 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Tuo selvityksen otanta on vuodelta 2020, Salminen-Kultanen sanoo.
Seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvää syrjintää on kokenut työelämässä 5 prosenttia työllisistä.
– Ikäsyrjintä on neljänneksi yleisin syy epätasa-arvokokemukseen. Sukupuolinen syrjintä viidenneksi yleisin. Ne ovat yleisintä henkilöön menevää syrjintää suomalaisessa työelämässä, Salminen-Kultanen toteaa.
Yleisimmät syrjimiskokemuksen syyt työpaikoilla:
(Prosentti kertoo, kuinka suuri osa työllisistä suomalaisista on kustakin syystä tavannut työpaikallaan epätasa-arvoa.)
– Ammattiasema 41 prosentti
– Työsopimusmalli 35 prosentti
– Työssäolovuosien lukumäärä 31 prosentti
– Ikä 26 prosentti
– Sukupuoli 24 prosentti
– Koulutustausta 23 prosentti
– Terveydentila tai vamma 12 prosentti
– Etninen tausta 9 prosentti
– Seksuaalinen suuntautuminen 5 prosentti
– Uskonto 5 prosentti
– Muu 20 prosentti
Keski-ikäiset näkevät eniten epätasa-arvoa
Naiset kokevat epätasa-arvoa työelämässä enemmän kuin miehet. Naisista 17 prosenttia sanoo, että työnantaja ei kohtele kaikkia yhdenvertaisesti. Miehistä osuus on 15 prosenttia.
– Sukupuolten välinen eroavaisuus on yllättävän pieni, sillä naiset tutkitusti näkevät selkeästi miehiä enemmän epäkohtia työelämässä. Mutta nyt ei kysytty omakohtaisia kokemuksia, vaan myös havaintoja, Salminen-Kultanen toteaa.
Ikäryhmistä eniten epätasa-arvon kokemuksia työsuhteessa on 45–54-vuotiailla. Heistä 21 prosenttia kokee työpaikkansa epätasa-arvoiseksi. Nuorten kokemukset ovat ikäryhmistä selkeästi myönteisimpiä. Alle 25-vuotiaista vain 13 prosenttia ei koe työnantajansa toteuttavan yhdenvertaisuutta.
Isoimmilla on suhteellisestikin eniten ongelmia
Vaikein syrjintätilanne on suurimpien työnantajien palveluksessa. Yli 1000 palkansaajan työnantajien sisällä on suhteellisestikin eniten syrjintää liittyen ammattiasemaan, työsopimusmalliin, ikään ja etniseen taustaan. Pienimpien työnantajien, eli 1–250 työntekijän työpaikkojen, piirissä on suhteellisesti katsoen eniten syrjintää työvuosien lukumäärään, terveydentilaan tai vammaan ja uskontoon liittyen.
– Yksi viime aikoina epätasa-arvoisuuden tunnetta lisännyt tekijä on etätyökulttuurin vakiintuminen. Monella alalla toteuttavan portaan työtehtävät eivät mahdollista etätyötä. Esimerkiksi terveydenhuollossa, ravintola-alalla ja rakennustyömailla. Ja kuitenkin niilläkin aloilla esihenkilöiden ja johtajien etätyö on yleistynyt viime vuosina. Tätä eroavaisuutta on eniten isoimpien työnantajien sisällä, Salminen-Kultanen toteaa.
Duunarien tyytyväisyys kohenee
Toisaalta kokonaisuutena duunarien näkemys työnantajansa vastuullisuudesta on kohentunut viime vuodesta. Tänä vuonna duunareista 71 prosenttia arvioi vastuullisuuden toteutuvan työpaikalla kokonaisuutena hyvin. Viime vuonna prosentti oli 69. Oikotien Vastuullinen työpaikka -tutkimus seuraa kehitystä vuosittain.
Ylimmän johdon joukossa tyytyväisyys vastuullisuuden toteutumiseen on 86 prosentissa. Lukema laski nyt toisena vuotena peräjälkeen. Viime vuonna prosentti oli 87, sitä ennen 89.
– Tällä hetkellä suomalaiset ovat työelämässä keskimäärin erityisen tyytyväisiä työnantajan joustavuuteen, työn sekä muun elämän yhteensovittamiseen ja lähiesihenkilösuhteisiin. 89 prosenttia nuorista työtä tekevistä pitää työnantajan vastuullisuutta tärkeänä työpaikan valintakriteerinä, Salminen-Kultanen kertoo.
Toivotaan palautetta ja palkkataso-arvoa
Yhdestä lähiesihenkilötoiminnan seikasta suomalaiset kuitenkin ovat huomattavan kriittisiä: palautteenannosta. 31 prosenttia työssäkäyvistä ei saa mielestään riittävästi palautetta. 23 prosenttia ei koe saaneensa kehittävää palautetta.
– Tutkimuksen avoimista vastauksista voi päätellä osittain olevan kyse siitä, että esihenkilöt eivät oikein anna kehittävää palautetta. Kerrotaan siis paljolti vain kehuja. Siten välttää konflikteja, mutta usein välttää myös kehityksen, Salminen-Kultanen toteaa.
– Työpaikkojen suurimmat haasteet vastuullisuudessa liittyvät organisaation kokonaistoimintaan. Työntekijät toivovat palkkatasa-arvon edistämistä sekä lisää konkreettisia työkaluja työssäjaksamiseen. Henkilöstö myös keskimäärin haluaa, että työpaikoilla kehitettäisiin ja seurattaisiin yhdenvertaisuuden toteutumista tämänhetkistä paremmin, Salminen-Kultanen päättää.
