Yhteiskunnalliset muutokset haastavat työpaikat kehittämään toimintatapoja ja työoloja mielen hyvinvointia tukeviksi. Mielenterveyden työkalupakki -hanke auttaa tässä tehtävässä suomalaista työelämää. Työpaikoille ja erityisesti koronapandemiasta kärsineille ammattialoille tarjotaan keinoja ja menetelmiä – ja samalla syntyy uutta tutkimusta.
Mielenterveydestä on tullut keskeinen osa työkykyä. Yhteiskunnallisena ilmiönä työelämän mielenterveydessä yhdistyy monta muutoksessa olevaa asiaa, kuten työhön liittyvät odotukset, vaatimukset ja ideaalit sekä globaalit haasteet. Mielenterveydellä on myös kiinteä yhteys talouteen ja työvoiman saatavuuteen.
– Mielenterveysongelmat haastavat työkykyä, eikä tilannetta ratkaista ainoastaan terveydenhoidon kentällä. Lisäksi ongelmapuheen rinnalle kaivataan puhetta voimavaroista ja työn imusta, johtaja Salla Toppinen-Tanner Työterveyslaitoksesta sanoo.
Työterveyslaitos käynnistää laajan hankkeen, joka keskittyy mielenterveyden tuen keinoihin ja menetelmiin sekä eri ammattialojen tukeen. Tavoitteena on vahvistaa työpaikkojen ja työyhteisöjen valmiuksia tukea mielenterveyttä ja vastata muuttuvan työelämän vaatimuksiin henkisen työkyvyn osalta.
Mielenterveyden työkalupakki -hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, jonka rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Työterveyslaitos toteuttaa hankkeen yhdessä kumppanien ja laajan sidosryhmäverkoston kanssa.
Työkalupakki mielen hyvinvointia tukevan työkulttuurin rakentamiseen
Mielenterveyttä voi edistää kehittämällä työoloja ja huolehtimalla sujuvasta työn arjesta sekä työyhteisön vuorovaikutuksesta. Mielenterveyden työkalupakista löytyy keinoja tukea mielenterveyttä ja rakentaa mielen hyvinvointia tukevaa työkulttuuria.
Maksuttomat työkalut ja materiaalit soveltuvat esimerkiksi esihenkilötyön tueksi, aivotyön kehittämiseen sekä työkykyä edistävän liikunnan ja liikkumisen suunnitteluun, organisaation palautumiskäytäntöjen arviointiin ja moneen muuhun tilanteeseen.
Työkalupakki sisältää Työelämän mielenterveysohjelmassa (2021–2022) kehitettyjä tutkimukseen pohjautuvia keinoja ja menetelmiä. Hankkeessa jatkokehitetään olemassa olevia työkaluja ja julkaistaan uusia.
– Työkalujen käyttöönottoon on nyt tarjolla apua. Kannattaa hyödyntää mahdollisuus kehittää oman työpaikan toimintaa mieltä tukevaksi. Lopputuloksena syntyy lisää hyvinvointia ja tuottavuutta, hankkeen vastaava johtaja, johtava asiantuntija Pauliina Mattila-Holappa Työterveyslaitoksesta sanoo.
Koronan vaikutukset näkyvät edelleen – tukea sote-alalle ja taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-aloille
Yhtenä hankkeen painopisteenä on tukea koronan vaikutuksista kärsineiden sosiaali- ja terveysalan sekä taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alojen toimintaa.
– Joskus inhimillisen ja kohtuullisen työelämän tiellä ovat konkreettiset olosuhteet ja resurssit. Näillä aloilla on nyt tärkeää keskittyä hyvinvointiin ja jaksamiseen, Pauliina Mattila-Holappa sanoo.
Sosiaali- ja terveysalan kehittämistoimenpiteissä keskitytään työssä palautumiseen, työkykyä tukevaan johtamiseen ja henkilöresurssien tarpeen arviointiin työpaikoilla.
Taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-aloilla kuormitusta aiheuttavat esimerkiksi pitkät ja moniosaiset työpäivät, monitekeminen ja palautumisen haasteet. Pandemia vahvisti entisestään huolta toimeentulosta ja kokemusta arvostuksen puutteesta. Hankkeen myötä tarjotaan alan ammattilaisille hyvinvoinnin ja työkyvyn tukea.
