Turusta Pohjanmaan kautta Tornioon ulottuvalla läntisellä vyöhykkeellä investoidaan vuosikymmenen loppuun mennessä kymmenillä miljardeilla euroilla teolliseen tuotantoon ja energiaan. Jo nyt alue tuottaa kolmasosan Suomen viennin arvosta.
Läntisen teollisuusvyöhykkeen kauppakamarit: Lappi, Oulu, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Satakunta, Rauma ja Turku ovat toteuttaneet yhdessä Destian kanssa tulevaisuuskatsauksen, joka avaa kehityskulkua. Nyt on myös ensimmäistä kertaa kartoitettu koko länsirannikon käynnistyvien yksityisten investointien volyymi.
– Tämän hetken tiedon mukaan läntiselle teollisuusvyöhykkeelle on tulossa investointeja noin 40 miljardin euron edestä. Tästä tuulivoiman osuus on noin 20 miljardia euroa. Vetyteollisuuden investoinnit ovat yli viisi miljardia euroa, akku- ja mineraaliteollisuuden investoinnit yli kolme miljardia euroa. Metsä- ja metalliteollisuus investoivat nekin yhteensä yli kuusi miljardia euroa. Hanketilanne elää koko ajan ja lisää investointeja on odotettavissa, kertoo professori ja Destian johtaja Jorma Mäntynen.
Läntisen vyöhykkeen aiempaa keskeisempi asema huomioitava ennusteissa
Mittavat investoinnit tuottavat rakennusaikana paljon kuljetuksia, myös erikoiskuljetuksia, ja projektityövoiman liikkuminen kasvattaa liikennemääriä. Uuden tuotannon käynnistyminen merkitsee kuljetusten pysyvää kasvua. Investointiaallon käynnistyessä kauppakamarit ovat panneet huolestuneina merkille, että investoinnit ja niiden tuottamat pysyvät tarpeet eivät näy liikenteen suunnittelupöydillä eivätkä rahoituksen suuntaamisessa.
”Tulevaisuuden liikennettä ei voida rakentaa menneisyyteen pohjautuvan tiedon varaan – kehitys ja liikenneverkon tarpeet eivät etene lineaarisena jatkumona. On iso vaara, että johdamme itsemme harhaan menneisyyteen perustuvalla tiedolla”, toteaa painottaa Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Kaisa Leiwo.
– Liikenneinfrastruktuurista ja laadukkaista liikennepalveluista on pidettävä huolta maalla, merellä ja ilmassa. Suomelle teollisuuden investointiaalto tuo tuloja hyvinvointivaltion rahoittamiseen, lisää kilpailukykyä, parantaa omavaraisuutta ja edistää kestävää kehitystä. Liikenneinfra on siksi nähtävä teollisuuden tuotantolinjana, huomauttaa projektipäällikkö Riku Huhta Destialta.
– Muuttuneiden liikennemäärien lisäksi meidän tulee nyt osata riittävästi ottaa huomioon muuttunut geopoliittinen tilanne ja huoltovarmuusnäkökulma. Läntisestä vyöhykkeestä on muodostumassa entistä keskeisempi linkki länsimarkkinoiden ja muun Suomen välillä. Itä-Suomesta kuljetukset ohjautuvat uudessa tilanteessa yhä enemmän lännen ja etelän satamiin, ja tuonti- ja vientikuljetusten määrä länsisatamien kautta kasvaa tästäkin syystä, sanoo Leiwo.
Selvitys nostaa esiin, että liikenteen ennustemalleissa on entistä paremmin otettava huomioon teollisuusinvestoinnit. Liikennejärjestelmätarpeita arvioimaan olisi syytä perustaa vihreän teollisuuden työryhmä. Lisäksi 12-vuotiseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan tarvitaan teollisuusinvestointeja tukeva näkökulma.
Investointien houkuttelu edellyttää, että pullonkauloja puretaan ennakoivasti ja investoinneille luodaan edellytykset. Kestävä, tehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä on yksi avain investointien houkuttelussa ja laadukkaan toimintaympäristön muodostamisessa.
Länsiyhteyksien osalta tämä tarkoittaa erityisesti:
- Poikittaisia valta- ja kantateitä sekä näiden satamayhteyksiä
- Poikittaisia ratayhteyksiä Oulusta, Kokkolasta, Vaasasta, Raumalta ja Turusta pääradalle & pääradan kapasiteetin varmistamista
- Digi-ilmailun hyödyntämistä – suoria sähkö- tai hybridilentoyhteyksiä keskeisiltä lentoasemilta Ruotsiin ja Keski-Euroopan solmuihin
- Vaihtoehtoisten kuljetusreittien vahvistamista: valtatie 8 ja sisämaan käytävä, rataverkko, satamien soveltuvuus erilaisiin kuljetustarpeisiin, jne.
- Syksyllä 2022 julkistettu elinkeinoelämän Väylävisio tarjoaa erinomaiset eväät väylien kehittämiseen. Keinoja ovat muiden muassa:
- Sähköinen ja vety- sekä biokäyttöinen raskas kalusto on saatava mahdollisimman nopeasti käyttöön
- Raideliikenteen kehitysharppaus on toteutettava digiratojen ja uusien palvelukonseptien avulla
- Väylärahoitus on kohdistettava tukemaan teollisuusinvestointeja
