• Huolellisuusvelvoite otettava huomioon yritysten hallinnossa
• Lapsityövoimaan, orjuuteen, työvoiman hyväksikäyttöön, saasteisiin ja luontokatoon puututtava
• Sääntöjen rikkojille sakkoja vähintään 5 % maailmanlaajuisesta liikevaihdosta
EU-parlamentti hyväksyi kantansa uusiin sääntöihin, joiden myötä ihmisoikeus- ja ympäristökysymykset on huomioitava yritystoiminnassa.
Uusien sääntöjen mukaan yritysten on selvitettävä toimintansa kielteiset vaikutukset ihmisoikeuksiin ja ympäristöön, jotka liittyvät esimerkiksi lapsityövoiman käyttöön, orjuuteen, työvoiman hyväksikäyttöön, saastumiseen tai luontokatoon, ja tarvittaessa estettävä tai lievennettävä niitä. Yritysten on arvioitava ja tarkkailtava ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia koko arvoketjussa, joka sisältää tavarantoimittajat, kuljetuksen, jakelun, varastoinnin myynnin ja jätteiden hallinnan.
Kaikki sektorit, myös finanssipalvelut, olisivat uusien sääntöjen piirissä. Ne koskisivat EU:ssa toimivia yrityksiä, joilla on yli 250 työntekijää ja joiden liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa, sekä emoyhtiöihin, joilla on yli 500 työntekijää ja joiden liikevaihto on yli 150 miljoonaa euroa. Myös EU:n ulkopuoliset yritykset, joiden liikevaihto on yli 150 miljoonaa euroa kuuluvat sääntöjen piiriin, jos vähintään 40 miljoonaa euroa liikevaihdosta on kertynyt EU:n alueella.
Johtajille huolenpitovelvollisuus
Sääntöjen mukaan yritysten on laadittava siirtymäsuunnitelma, joka vastaa ilmaston lämpenemisen rajoittamista 1,5 asteeseen. Johdon bonukset on sidottava tämän tavoitteen toteutumiseen. Lisäksi yritysten on varmistettava, että huolellisuusvelvoiteprosessiin osallistuu ryhmiä (mm. työntekijät, alkuperäiskansojen edustajat ja ihmisoikeuksien, ympäristöoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen sekä hyvän hallintotavan puolustajat), joihin yrityksen toiminta vaikuttaa, perustettava valitusmekanismi ja valvottava huolellisuusvelvoitteen toteutumista. Sijoittajien on saatava tarvittavat tiedot siitä eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen (ESAP) kautta.
Valvonta ja sakot
Yritykset, jotka eivät noudata sääntöjä, voivat joutua korvausvastuuseen siviilioikeudessa. Lisäksi kansalliset valvontaviranomaiset voivat julkaista sääntöjä noudattamattomien yritysten nimet, poistaa niiden tuotteet markkinoilta tai määrätä ne maksamaan sakkoja, joiden suuruus on vähintään 5 prosenttia niiden globaalista liikevaihdosta. Jos EU:n ulkopuoliset yritykset eivät noudata sääntöjä, ne voidaan sulkea pois EU:n julkisista hankintamenettelyistä.
Uudet velvoitteet tulisivat voimaan 3–4 vuoden kuluttua yrityksen koosta riippuen. Pienemmät yritykset voivat lykätä niiden voimaantuloa lisävuodella.
Parlamentti hyväksyi neuvottelukantansa äänin 366–225 (38 tyhjää).
Kommentti
Esittelijä Lara Wolters (S&D, Alankomaat) sanoi: ”Parlamentin tuki tälle laille on käänteentekevä hetki yritysten yhteiskuntavastuun kannalta. Lain on varmistettava, että tulevaisuus kuuluu yrityksille, jotka kohtelevat ihmisiä ja ympäristöä kohtuullisesti, eikä niille, joiden liiketoimintamalli perustuu ympäristötuhoon ja hyväksikäyttöön. Useimmat yritykset ottavat vastuunsa ihmisiä ja ympäristöä kohtaan vakavasti, ja laki auttaa näitä yrityksiä. Samalla puutumme sellaiseen toimintaan, joka rikkoo sääntöjä.”
Taustaa
Euroopan parlamentti on toistuvasti vaatinut yritysten vastuuvelvollisuuden lisäämistä ja huolellisuusvelvoitetta koskevaa lainsäädäntöä. Euroopan komissio julkaisi lakiesityksen aiheesta 23.2.2022. Se täydentää muita nykyisiä ja tulevia säädöksiä, kuten metsäkatoasetusta, konfliktimineraaleja koskevaa asetusta ja esitystä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden kieltämisestä.
Seuraavaksi
Nyt kun parlamentti on hyväksynyt kantansa, neuvottelut jäsenvaltioiden kanssa lopullisesta lakitekstistä voidaan aloittaa. Jäsenvaltiot vahvistivat kantansa direktiiviehdotukseen marraskuussa 2022.
Lainsäädännöllä parlamentti vastaa kansalaisten odotuksiin, jotka koskevat kestävää kulutusta, joka mainitaan Euroopan tulevaisuuskonferenssin päätelmien ehdotuksessa 5(13); kaupan eettisyyden vahvistamista, kuten ehdotuksissa 19(2) ja 19(3) ilmaistaan; ja kestävän kasvun mallia, joka ilmaistaan ehdotuksissa 11(1) ja 11(8).
