Sosiaalietuuksien maksupäivillä on merkittävä vaikutus tuensaajien rahankäyttöön. Kahdesti kuussa maksettava etuus johtaa tasaisempaan kulutukseen. VATT:n tuoreen tutkimuksen perusteella käy ilmi, että kerran kuussa maksettava etuus johti merkittäviin kulutuspiikkeihin ja vähentää säästämistä. Maksupäivän jälkeen kuluttaminen pelkästään välittömiin, heti kulutettaviin hyödykkeisiin nousi hetkeksi jopa noin 24 prosenttia.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tuoreen tutkimuksen mukaan etuuksien maksupäivillä on merkittävä vaikutus sosiaalitukien saajien käyttäytymiseen. Tutkimusryhmässä olivat VATT:sta Tuomas Matikka ja Tuuli Paukkeri, sekä Tampereen yliopistolta Jani-Petri Laamanen.
Etuuksien maksaminen useammassa erässä kuukauden sisään johtaa tasaisempaan kulutukseen ja ehkäisee kulutuspiikkejä, sanoo VATT:n johtava tutkija Tuomas Matikka.
– Kulutuspiikit eivät selity sillä, että ostettaisiin vain kestotavaraa, tai vyötä kiristettäisiin merkittävästi loppukuusta. Päinvastoin kerran kuussa maksettava etuus johti 4,3 prosenttia korkeampaan kokonaiskulutukseen, kertoo Matikka.
VATT:n tutkimuksen mukaan säästäminen vähenee, jos etuus maksetaan vain kerran kuussa
Tutkimuksessa säästöaste laski noin 3-5 prosenttia, kun sitä verrattiin kahdesti kuussa tukea saaviin ihmisiin. Lisäksi tutkimuksessa saatiin näyttöä siitä, että kulutusluottojen osuus oli keskimäärin suurempi tässä ryhmässä. Kulutuspiikkejä siis rahoitettiin joko lainaamalla enemmän tai säästämällä verrokkiryhmää vähemmän.
– Nämä tekijät olisi hyvä huomioida, kun sosiaaliturvajärjestelmän yksityiskohtia suunnitellaan. Esimerkiksi jakamalla etuuksia useampiin maksupäiviin voidaan sekä tasata sosiaalietuuksien saajien kulutusta kuukauden sisällä, että vaikuttaa säästämispäätöksiin. Useampi maksupäivä lisää säästämistä ja mahdollisesti vähentää kulutusluottoja, summaa Tuomas Matikka.
VATT:n tutkimuksessa hyödynnettiin aikaisemmin voimassa olleeseen eläkemaksujen eritahtiseen maksamiseen liittyviä rekisteritietoja. Suomessa oli vuoteen 2013 asti voimassa järjestelmä, jossa kansaneläkkeen maksupäivät vaihtelivat sukunimen alkukirjaimen perusteella.
Henkilöt, joiden sukunimen alkukirjain oli A-K, saivat tyypillisesti sekä työ- että kansaneläkkeensä alkukuusta. Muiden eläkkeet jakautuivat tasaisemmin kuukauden eri päiville (L-Ö), sillä työ- ja kansaneläkkeet maksettiin eri aikaan kuusta. Tämä tutkimusasetelma yhdessä yksityiskohtaisten rekisteri- ja kulutustutkimusaineistojen kanssa mahdollisti maksupäivien vaikutusten luotettavien syy-seuraussuhteiden tutkimisen.
