Nykyinen ansioturva kannustaa huonosti ripeään työllistymiseen, ja se kohdentuu epäoikeudenmukaisesti, pääosin hyvin työllistyvälle keskiluokalle. Ansioturvan tilalle tarvitaan uusi työnhakuraha, joka on työllistymiseen kannustava ja oikeudenmukainen, kirjoittavat ekonomistit Mauri Kotamäki ja Sanna Kurronen sekä konsultti Jussi Pyykkönen EVA Analyysissa Työnhakuraha.
Työnhakuraha tähtää työttömyysjaksojen lyhentämiseen. Omavastuupäivien osuus nostetaan viidestä kymmeneen päivään, etuuden maksimikesto lyhennetään 300 päivään ja etuuden määrä pienenee ajan kanssa. Ensimmäisten 10–60 työttömyyspäivän ajalta työnhakurahaa saa 60 prosenttia työttömyyttä edeltävästä palkasta. Sen jälkeen korvaus putoaa 50 prosenttiin, ja 150 päivän jälkeen korvataan 40 prosenttia. Osuutta laskettaessa otetaan huomioon palkkatulot 3 500 euroon asti.
– Suomella ei ole varaa siihen, että työttömyysetuuksia käytetään niin paljon kuin nyt, sanoo valtiotieteiden tohtori Sanna Kurronen. Joka viides työikäinen suomalainen nostaa työttömyysetuuksia vuoden aikana.
Uudistus lisäisi henkilötyövuosia 7 400:lla. Työllisyyden kasvun ja etuusmenojen vähentymisen myötä julkinen talous vahvistuisi 400 miljoonalla eurolla.
– Uudistuksen mittaluokka vastaa työllisyysvaikutuksiltaan vuonna 2020 päätettyä eläkeputken poistoa, sanoo valtiotieteiden tohtori Mauri Kotamäki.
Työnhakuraha maksetaan kaikille työttömille työnhakijoille, joilla on riittävä työhistoria. Tämä parantaa arviolta 74 000 pienituloisen toimeentuloa.
– Työnhakuraha irrotetaan perusturvasta, jolloin heikommassa asemassa oleville on helpompi kohdentaa tukea. Myös tämä tekee mallista nykyistä oikeudenmukaisemman, sanoo valtiotieteiden maisteri Jussi Pyykkönen.
