Maaseutu asuinpaikkana mahdollistui yhä useammalle etätyön lisääntymisen myötä. Muuttovoittokuntia onkin huomattavasti aiempaa enemmän. Useiden tutkimusten mukaan vielä suurempi joukko suomalaisia haaveilee maalla asumisesta. Monissa kunnissa joudutaan kuitenkin nostamaan kädet pystyyn, kun paikallisiin yrityksiin rekrytoitavat henkilöt kyselevät asuntojen perään. Vuosikymmenten rakentamattomuus ja korjausvelka konkretisoituu nyt muuton esteenä. Tarkoituksenmukaisia asuntoja ei ole tarjolla.
Monet maaseudulle kodin rakentamista suunnittelevat ovat joutuneet hylkäämään suunnitelmat, koska eivät saa rakennuslainaa. Monet heistä kertovat, että samansuuruisen lainan saisi kyllä kasvukeskukseen rakennettavalle talolle, mutta sijaintinsa vuoksi maaseudulle rakentaminen muodostuu mahdottomaksi. Tämä ongelma koskettaa erityisesti nuoria perheitä, joille ei ole kertynyt varallisuutta.
Työpaikkoja olisi, asunnot puuttuvat
Kunnista viesti on karu. Yrityksillä ja julkisella puolella on paljon työpaikkoja vapaana, mutta rekrytointi ei onnistu asuntopulan vuoksi. Hyväkuntoisia vuokra-asuntoja ei ole tarjolla ja rakentamisen kynnys on korkealla. Monissa kunnissa myös huonokuntoisten vuokra-asuntojen tarjonta on olematonta. Pitkään jatkunut väestötappiotilanne on johtanut siihen, että asuntomarkkinat eivät toimi. Asuntomarkkinat eivät pysty vastaamaan kysyntään alkuunkaan ja työpaikkojen täyttäminen on kohtuuttoman vaikeaa.
ASV Arctic Smart Village Oy:n toteuttaman maaseutukuntien johtaville viranhaltijoille suunnitellun kyselytutkimuksen mukaan jopa puolet kunnista kärsii vuokra-asuntojen vähyydestä. Samoin noin puolet vastaajista arvioivat, että uudisrakentamista ei tapahdu riittävästi asuntokannan ylläpitämiseksi. Tutkimuksen toteuttaneen yrityksen toimitusjohtaja Juri Laurila arvioi, ettei alueiden välinen tasa-arvo tosiasiallisesti toteudu ja tilanteen vakavuuden huomioon ottaen tarvitaan rakenteellisia uudistuksia niin rahoitusmarkkinoiden, kuin asuntopolitiikankin suhteen.
Uudisrakentamisen käynnistämiseen luotava uusia keinoja
Maaseudun uudisrakentamisen kynnyksen madaltaminen parantaisi alueellisen tasa-arvon ja valinnanvapauden tilaa Suomessa. Haasteita löytyy erityisesti rakentamisen rahoittamisesta, mutta vuosikymmenten aikana kehittyneitä rakenteellisia haasteita on useampia. Monet haasteista ovat päällekkäisiä toistensa kanssa ja ne tekevät yhdessä rakentamisesta monelle mahdottoman yhtälön.
Uusia rakentamisen tapoja ja rahoituskokonaisuuksia kaivataan, jotka helpottaisi rakentamishankkeiden käynnistämistä.
– Työvoimapula, kuntien huoltosuhde ja tulevaisuuden kehitys on ratkaistavissa, mikäli siihen löytyy riittävästi tahtoa, Laurila napauttaa.
SuomiAreena-keskustelu aiheesta 12.7.2022
ASV Arctic Smart Village Oy järjestää keskustelutilaisuuden Porissa SuomiAreena -tapahtumassa 12.7. klo 11 alkaen. Uudisrakentaminen maalle – onko mahdollistakaan? -keskusteluun osallistuvat Juvan Onnellisten kylä -hankkeen puuhanainen Kirsi Salo, Vuokra-asuntoja rakentavan Toivo Groupin toimitusjohtaja Markus Myllymäki, väestönkehityksen johtava tutkija Timo Aro Mdi:stä, Länsi-Suomen Osuuspankin toimitusjohtaja Matti Kiuru ja Karstulan kunnanjohtaja Pekka Kanervio.
Keskustelun juontajana toimii Juri Laurila, jonka yritys suunnittelee Mynämäelle rakennettavaa 32 asunnon asuinaluetta. Keskustelutilaisuus järjestetään Porin kaupungintalon pihalla. Tilaisuus on maksuton.
