Maansiirtoala sai seurakseen metsäkoneurakoinnin
– Yhdellä koneella minä aloitin vuonna 1993 ja nyt niitä on melkoinen määrä ja laajasti eri tarpeisiin, pikkupojasta asti koneista kiinnostunut yrittäjä ja toimitusjohtaja Hannu Järri kertoo.
– Alkuun keskityimme puhtaasti maansiirtoalaan ja pohjatöihin, mutta lisäksi tuli myöhemmin metsäkoneurakointi. Se tarina alkoi vuoden 2012 Tapani-myrskyn jälkeen. Siinä tuli Suomessa töitä enemmän kuin löytyi tekijöitä. Investoimme metsäkoneisiin ja alkoi monen vuoden urakka. Isoja puita oli kaatunut ja me teimme töitä niin metsänhoitoyhdistyksille kuin yksityisillekin metsänomistajille.
Nykyään asiakkaitamme ovat suuret metsäteollisuuden yritykset, jatkaa Järri.
Palvelumme vastaa kysyntään
Järrin mukaan yrittäjän on tärkeää seurata alan kehitystä ja vastata kysyntään. – Rakennusalan notkahdus vaikuttaa ilman muuta maansiirtotöiden määrään. Tässä kohtaa sitten suorittamamme kaapelointityöt ja metsäkoneurakointi paikkaavat sitä lovea. Kun toinen ala notkahtaa, niin toinen kantaa. Meillä ei ole niin sanotusti munat yhdessä korissa, kasvuun pyrkivä Järri toteaa.
– Yrittäjyys vaatii rohkeutta. Alan koneet ja laitteet ovat kalliita, mutta investointeja täytyy tehdä, jotta toimintavarmuus säilyy. On nähtävä kauas tulevaisuuteen, hän pohtii.
Oppisopimuksesta ratkaisu työvoimapulaan
Alaa vaivaava työvoimapula ei ole jättänyt Järriä pulaan, hän on löytänyt ratkaisun alan opiskelijoista.
– Nuorille pitää antaa mahdollisuus. Me teemme tulevaisuuden työntekijöitä. Lapiohommista se lähtee ja sieltä parhaat tekijät syntyvät. Meillä on todella motivoituneita nuoria hommissa. Ala sähköistyy ja koneet digitalisoituvat, tulee uusia ohjelmistoja ja nuoria kiinnostaa tämä tekniikka, Järri kiittelee.
Työntekijöidensä lisäksi Järri haluaa muistaa kaikkia pitkäaikaisia yhteistyökumppaneitaan ja asiakkaitaan. – Pitkät luottamukseen perustuvat suhteet ovat mahdollistaneet olemassaolomme, hän muistuttaa lopuksi.
