Turun hallinto-oikeus antoi 12.4.2024 päätöksensä asiassa, joka koski valitusta työsuojeluviranomaisen tekemästä päätöksestä määrätä Suomeen työntekijöitä lähettävälle yritykselle 5 500 euron laiminlyöntimaksu.
Uutiset

Yrityksen mukaan työsuojeluviranomaisen määräämä laiminlyöntimaksu oli perusteeton ja kohtuuttoman korkea – hallinto-oikeus hylkäsi valituksen

Turun hallinto-oikeus antoi 12.4.2024 päätöksensä asiassa, joka koski valitusta työsuojeluviranomaisen tekemästä päätöksestä määrätä Suomeen työntekijöitä lähettävälle yritykselle 5 500 euron laiminlyöntimaksu.

Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojeluvastuualue määräsi 13.3.2023 päätöksellään laiminlyöntimaksun virolaiselle yritykselle. Syynä oli, että yritys ei ollut ilmoittanut työsuojeluviranomaisille työntekijöiden lähettämisestä ennen työn aloittamista. Yritys teki valituksen Turun hallinto-oikeuteen ja pyysi alentamaan maksun määrää. Hallinto-oikeus kuitenkin hylkäsi valituksen ja piti aiheellisena työsuojeluviranomaisen päätöstä asettaa 5 500 euron suuruinen laiminlyöntimaksu.

Lähettävä yritys vaati valituksessaan laiminlyöntimaksun kohtuullistamista. Vaikka yritys myönsi tehneensä virheen jättäessä ilmoittamatta työntekijöitä, oli laiminlyöntimaksu yrityksen näkemyksen mukaan perusteeton ja määrä kohtuuttoman korkea. Yrityksen mukaan heille ei ollut annettu aikaa virheen korjaamiseen, eikä kenellekään aiheutunut taloudellisia menetyksiä kyseisestä laiminlyönnistä. Asiassa oli riidatonta, että yritys ei ollut tehnyt työntekijöiden lähettämisestä ennakkoilmoitusta ennen työnteon aloittamista. Lähetetyt työntekijät työskentelivät vuokratyöntekijöinä eri betonielementtitehtaissa Suomessa. Puuttuva ilmoitus havaittiin työsuojelutarkastuksen yhteydessä.

Hallinto-oikeuden antamassa päätöksessä todettiin, että laiminlyönti oli työntekijöiden määrään ja työnteon pitkään kestoon nähden sekä laadultaan että laajuudeltaan moitittava. Hallinto-oikeus totesi, että lähettävän yrityksen huolimattomuus tai tietämättömyys lakisääteisistä velvollisuuksista ei vaikuta laiminlyöntimaksun määrään alentavasti. Hallinto-oikeus katsoi, ettei työsuojeluviranomaisen päätöstä ole syytä muuttaa.

Työntekijöiden lähettämisilmoitusmenettelyn tarkoituksena on varmistaa työsuojeluviranomaisen reaaliaikainen valvonta sekä valvonnan kohdentaminen tarkoituksenmukaisiin valvontakohteisiin. Myöhässä tehty ilmoitus tai sen kokonaan tekemättä jättäminen on omiaan haittaamaan valvonnan tarkoituksenmukaista suorittamista.

Työsuojelun lakimies Natalie Eklund muistuttaa ilmoitusvelvollisuuden perustuvan lakiin lähetetyistä työntekijöistä, jota työsuojeluviranomainen valvoo. Kun lähettäviä yrityksiä tarkastetaan, arvioidaan sitä, miten työnantaja on täyttänyt työntekijöiden lähettämisestä annetussa laissa säädetyt velvoitteet, kuten ilmoitusvelvollisuuden ja edustajan asettamisen velvollisuuden. Eklund haluaa huomauttaa, että vaikka yrityksen mukaan taloudellisia menetyksiä ei laiminlyönnistä aiheutunutkaan, ei laiminlyöntimaksun edellytyksenä ole se, että siitä olisi aiheutunut haittaa.

Työsuojeluviranomaisen tehtävänä on valvoa sekä kotimaisten työnantajien että Suomeen työntekijöitä lähettävien työnantajien toimintaa. Valvonnan tarkoituksena on varmistaa lähetettyjä työntekijöitä koskevien velvoitteiden noudattaminen ja turvata kaikille työntekijöille samoilla ehdoilla toimivat työmarkkinat niin työehtojen kuin muunkin kohtelun suhteen. Ennakkoilmoitukset ja täydennysilmoitukset tehdään vaivattomasti verkossa verkkolomakkeella. Yritykselle tulee lomakkeen lähettämisen jälkeen automaattisesti kopio tehdystä ilmoituksesta.

Turun hallinto-oikeus, päätös H517/2024, 12.4.2024, vailla lainvoimaa.