Duunitorin johtava työnantajakuvakonsultti Lauri Vaisto sanoo, että suomalaisilla organisaatioilla riittää petrattavaa työnantajabrändien johtamisessa. Kuva: Duunitori / Fredrik Bäckman
Uutiset

Tutkimus: Työnantajat eivät erotu toisistaan – asiantuntija täräyttää suorat sanat tilanteesta

Alle kolmasosa organisaatioista ajattelee, että heidän työnantajaviestintänsä erottuu muista. Asiantuntija neuvoo, mitä työnantajat voivat tehdä tilanteen korjaamiseksi.

Vain 32 prosenttia organisaatioista ajattelee, että heidän työnantajaviestintänsä on erottuvaa. Asia selviää tuoreesta Duunitorin ja Taloustutkimuksen Työnantajabrändi ja rekrytointimarkkinointi Suomessa 2024 -tutkimuksesta, joka on osa Kansallista rekrytointitutkimusta.

Myös ainoastaan 37 prosenttia tutkimukseen vastanneista uskoo, että heidän organisaationsa työnantajaviestintä vastaa kohderyhmien tarpeita.

”Ongelman ydin on se, että työnantajabrändien johtaminen on edelleen alikehittynyttä suomalaisissa organisaatioissa. Myös kohdeyleisöjen huomioiminen on laiskaa: jauhetaan kliseitä merkityksellisyydestä, vastuullisuudesta ja näköalapaikoista ymmärtämättä, että haluttu osaaja kuulee samat laulut joka paikasta”, sanoo Duunitorin johtava työnantajakuvakonsultti Lauri Vaisto.

”Laajemmin kyse on suomalaisten päättäjien ongelmallisesta suhteesta brändiin ja markkinointiin. Markkinointi nähdään ensisijaisesti kuluna, eikä investointina.”

Lataa Työnantajabrändi ja rekrytointimarkkinointi Suomessa 2024 -tutkimus täältä »

Työnhakijat: Työnantajat hukkuvat massaan

Ainoastaan 27 prosenttia työnhakijoista on sitä mieltä, että työnantajat kykenevät erottumaan toisistaan. Vain 32 prosenttia vastaajista kokee, että työnantajat pystyvät puhuttelemaan juuri heitä. Työnhakijoiden näkemykset aiheesta selviävät Työnhaku Suomessa 2023 -tutkimuksesta.

”Yksilötasolla on aika turhauttavaa, jos potentiaalinen työnantaja on kuin liukas saippua, josta ei saa mitään otetta. Silloin voi päätyä paikkaan, jossa ei viihdy tai jättää tarttumatta tilaisuuteen, joka olisi itselle hyödyllinen”, sanoo Vaisto.

”Yhteiskunnallisesti ongelma skaalautuu huonosti toimiviksi työmarkkinoiksi. Kun osaajat eivät löydä itselleen sopivia töitä eivätkä työnantajat itselleen sopivia osaajia, syntyy tehottomuutta. Se näkyy heikentyneenä tuottavuutena, menetettyinä verotuloina ja tyytymättömyytenä omaan elämään.”

48 prosenttia Työnhaku Suomessa 2023 -tutkimukseen vastanneista kertoi jättäneensä hakematta työtä, koska työnantaja ei vakuuttanut.

”Tyypillisin syy heikolle vaikuttavuudelle on konkretiaa välttelevä puhetapa – niin sanottu tyhjä länkytys. Jos työstä ja työyhteisöstä ei kyetä kertomaan osaajaa puhuttelevalla tavalla, välittyy helposti tunne, ettei työnantaja ole vaivautunut miettimään asioita osaajan näkökulmasta”, Vaisto kritisoi.

Näin erotut työnantajana – asiantuntijan vinkit

Duunitorin johtava työnantajakuvakonsultti Lauri Vaisto vinkkaa, miten työnantaja voi erottua muista vaihtoehdoista edukseen:

1. Yllätä yksityiskohdilla. Monet työnantajaviestit tursuavat yleisiä ilmaisuja merkityksellisyydestä, vastuullisuudesta, ja monimuotoisuudesta. Kerro mieluummin, mitä merkitystä työllänne on ja mitä konkreettista olette tehneet vastuullisuuden eteen.

2. Löydä oma sävysi. Vaikka tarjolla oleva työ olisi samankaltainen kuin kilpailijalla, tapanne puhua työnantajana ei tarvitse olla. Erottuvaa viestintää voi rakentaa myös erilaisilla tyylilajeilla. Muista pitää puhetyyli uskollisena työyhteisön todelliselle kulttuurille.

3. Anna suunvuoro työntekijöille. Harva osaaja jaksaa lukea korporaatiokielisiä luetteloita työpaikan erinomaisuudesta. Päästä omat työntekijäsi ääneen. Heidän kertomuksensa ovat ehkä rosoisempia, mutta myös uskottavampia ja kiinnostavampia kuin luettelot.

4. Keskity siihen, mikä on aidosti tärkeää. Yhdellä alalla liikuntaseteli on luksusta, toisella osa peruspakettia. Älä unohda kertoa palkan ohella muista eduista. Korosta niitä etuja, jotka ovat erityisiä ja kohdeyleisöillesi tärkeitä.

5. Panosta hakijakokemukseen. Työnantajabrändin johtaminen ei ole pelkkää ulkoista markkinointia. Kun olet nähnyt vaivaa ansaitaksesi hakijan kiinnostuksen, rakenna suhdetta koko rekrytointiprosessin ajan.

Työnantajabrändi ja rekrytointimarkkinointi Suomessa 2024 -tutkimus on osa 12 vuotta toteutettua Kansallista rekrytointitutkimusta. Kansallinen rekrytointitutkimus kartoittaa vuosittain rekrytointialan ja työnantajabrändin johtamisen käytäntöjä ja tärkeimpiä trendejä. Vuoden 2024 tutkimus toteutettiin yhteistyössä Taloustutkimus Oy:n kanssa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 622 rekrytoinnin ja muun henkilöstöhallinnon, viestinnän, markkinoinnin ja liiketoimintajohdon ammattilaista. Tutkimus toteutettiin sekä avoimen linkin kautta että Taloustutkimuksen verkkopaneelissa 12.–31.1.2024.