Oma-aloitteinen työn kehittäminen eli työn tuunaaminen auttaa suoriutumaan ja voimaan paremmin työssä. Aktiivisuus kehittää omaa työtään laski pandemia-aikana. Samaan aikaan tarve ylläpitää työn mielekkyyttä, hyvää vuorovaikutusta ja yhteistyötä on lisääntynyt työpaikoilla. Nuoret työntekijät ja hybridityöhön siirtyneet kehittivät työtään aktiivisimmin.
Muuttuvassa työelämässä työntekijät yksin tai yhdessä voivat pyrkiä tekemään omasta työstään fiksumpaa ja mielekkäämpää. Aloitteellisuus oman työn arkisten käytäntöjen parantamiseen on laskenut pandemia-aikana, jolloin se olisi ollut erityisen tärkeää.
– Haastavina aikoina olisi tärkeää ylläpitää työn sosiaalisia ja muita voimavaroja työtä kehittämällä. Epävarmuuden keskellä työntekijöiden energia on mennyt työstä selviytymiseen, eikä pandemia-aika ole ollut otollista aikaa työn aloitteelliseen kehittämiseen, sanoo tutkija Anniina Virtanen Työterveyslaitoksesta.
Työn tuunaamisen keinoista tuen pyytämistä esihenkilöltä tehtiin vähiten jo ennen korona-aikaa, ja korona-aikana se vähentyi entisestään. Oppimisen lisäämistä ja työtoverisuhteiden kehittämistä sen sijaan raportoitiin eniten. Työn tuunaamiseen kannustavat ihmislähtöinen palveleva johtaminen, yhteenkuuluvuuden kokemus ja toimivat työtoverisuhteet.
– On tärkeää rakentaa uudelleen sellaista työkulttuuria, jossa ihmiset haluavat ja voivat olla aloitteellisia työn arjen sujuvoittajia ja kehittäjiä. Työntekijöiden proaktiivisuutta lisää työ, jossa voidaan hyvin ja koetaan työn imua ja jossa pääsee käyttämään vahvuuksiaan ja oppimaan uutta. Kiinnostavasti työn itsenäisyyttä tärkeämpää työn tuunaamiselle oli hyvät työtoverisuhteet, tutkimusprofessori Jari Hakanen kertoo.
Nuoret aloitteellisia uuden oppimisessa, iäkkäämmät työkaverisuhteiden kehittämisessä
Alle 36-vuotiaat olivat ikäryhmistä aktiivisimpia työnsä tuunaajia. Nuoret työntekijät panostivat muita ikäryhmiä enemmän uuden oppimiseen, kehittivät työkaverisuhteitaan ja hakivat tukea esihenkilöltään.
Yhteistyön kehittäminen sen sijaan oli haastavampaa nuorille kuin iäkkäämmille työntekijöille. Vaikka nuoret ovat aloitteellisia työnsä kehittämisen suhteen, voi nuorena työntekijänä olla vaikeaa vaikuttaa työpaikan vallitseviin yhteistyökäytäntöihin.
– Erityisesti johtoasemassa olevat ovat roolimalleja työyhteisöissään. Nuorilla työntekijöillä kaikki ei voi olla vain omasta aloitteesta kiinni. Heistä on huolehdittava ja heidät on otettava mukaan yhteisen työn kehittämiseen, sanoo Anniina Virtanen.
Hybridityöhöbn siirtyneet kehittivät työtään muita aktiivisemmin
Työn tuunaaminen pääsääntöisesti laski korona-aikana sekä etä-, hybridi- että lähityössä. Hybridityössä tulokset olivat kuitenkin myönteisempiä. Hybridityö oli ainoa työmuoto, jossa tuen hakeminen esihenkilöltä ei vähentynyt.
Etätyössä korostuu tarve ylläpitää työtoverisuhteita ja löytää uusia tapoja tehdä yhteistyötä. Kokonaan etätyöhön siirtyneet kuitenkin kehittivät työtoverisuhteita ja yhteistyötä vähemmän kuin lähitöissä pysyneet ja hybridityöhön siirtyneet.
– Vaikka oma työ voikin sujua etätyössä, niin yhteisöllisyyden ja yhdessä uusiutumisen vaaliminen voi onnistua paremmin kasvokkaisissa kohtaamisissa. Hybridityö vaikuttaisikin olevan työn sosiaalisten voimavarojen rakentamisen kannalta edullisempi vaihtoehto kuin pelkkä etätyö, sanoo erikoistutkija Janne Kaltiainen.
Hankesivu: Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä | Työterveyslaitos (ttl.fi)
