Neljän ystävän ideasta 31 maahan – Salama Brewing muutti Keravan vanhaan kumitehtaaseen

Keravan Kumitehtaankadulla on tiilirakennus vuodelta 1913. Se valmistui alun perin kenkätehtaalle, ja vuodesta 1927 lähtien siellä valmistettiin kumia lähes kuusi vuosikymmentä. Sen jälkeen talossa on ehtinyt toimia muun muassa sisähuvipuisto ja salibandyhalli. Nyt saman katon alla panee olutta kolme panimoa, ja yksi niistä lähettää tuotantoaan 31 maahan.

Salama Brewing Company muutti Klondyketaloon maaliskuussa 2025. Sitä ennen se oli etsinyt isompia tiloja useita vuosia.

Baari-ilta, josta tuli yhtiö

Juomapostin helmikuussa 2019 julkaiseman jutun mukaan ajatus panimosta syntyi vuonna 2017 illanvietossa, jossa neljä ystävää päätyi puhumaan panimoalasta. Yhtiö merkittiin kaupparekisteriin helmikuussa 2018, mutta panimo itse pitää perustamisvuotenaan vuotta 2019 – silloin oluet tulivat myyntiin.

Rekisterimerkinnän ja ensimmäisen myydyn pullon väliin mahtui siis vuosi. Toimitusjohtaja Christian Holmlund muistelee, että jossain vaiheessa ryhmä teki tietoisen valinnan.

”Taisi olla yhteinen päätös, että jatketaan suunnittelua mutta ruvetaan tekemään asioita konkreettisesti. Siitä puhuttiin, suunniteltiin ja mietittiin. Pitkään siinä meni ennen kuin asia eteni”, sanoo Christian Holmlund.

Ensimmäiset kaksi olutta, Elektro IPA ja Electrocution DIPA, julkistettiin helmikuussa 2019 Helsingissä. Perustajajoukossa olivat Johannes Järvinen, Christian Holmlund, Ville Saarikoski ja Jaakko Ailio – neljä lapsuudenystävää Tampereelta. Työnjako oli selvä alusta asti: Ailio vastaa oluista panimomestarina, Saarikoski brändistä ja kuvamaailmasta, Järvinen alan luvista ja byrokratiasta ja Holmlund yhtiön johtamisesta.

Salama ei lähtenyt tavoittelemaan paikkaa marketin hyllystä. Alusta asti puhuttiin kansainvälisestä kärjestä, ja ilme rakennettiin katutaiteesta ja sarjakuvasta. Panimon omat arvot on kirjattu kolmeen englanninkieliseen sanaan: inclusion, emancipation ja stimulation – osallisuus, vapautuminen ja virike.

Kolme vuotta Bembölessä ja vuosia sopivan hallin etsimistä

Espoon Bembölessä panimo toimi kolme vuotta. Tila oli se, mikä lopulta alkoi määrätä tahtia: sopivaa isompaa hallia ei löytynyt vuosiin. Kasvava vienti ja liian pieni panimo ovat yhdistelmä, joka näyttää paperilla hyvältä ja tuntuu arjessa jarrulta.

Holmlund kuvaa pullonkaulaa suoraan.

”Se mikä jäi tekemättä, oli osa myynnistä. Kaikki myytiin, mitä kerittiin tekemään. Sitten kun päästiin asioissa eteenpäin, saatiin vientikauppaa isommin eteenpäin”, sanoo Christian Holmlund.

Ratkaisu tuli toisen panimon kautta. Etko Brewing oli muuttanut Helsingistä Keravan Klondyketaloon vuotta aiemmin, ja Salama seurasi perässä. Kerava ei silti ollut ensimmäinen vaihtoehto.

”Kerava löytyi kontaktien kautta. Sitä tarjottiin useammankin kerran, mutta yritettiin etsiä Espoosta tiloja. Espoossa tilan saaminen on vaikeampaa, paljon kerrostaloja tulee tiloille”, sanoo Christian Holmlund.

Ensimmäiset keitot uudessa panimossa tehtiin maaliskuun puolivälissä 2025. Salaman panimosali on yli tuhat neliötä, ja samassa talossa toimii Etkon lisäksi sen omistama Factory Brewing sekä yhteinen taproom, johon mahtuu täysimittaiseen tastingiin noin viisikymmentä henkeä. Salama on kertonut järjestävänsä avoimia panimokierroksia kerran kuukaudessa.

Mittakaava kertoo, mihin tila oli jäänyt kiinni. Uuden panimon kapasiteetti on yhtiön mukaan viisitoistakertainen edelliseen verrattuna. Ensimmäisen vuoden tavoite käyttää siitä vain murto-osan: tuotanto oli ennen muuttoa noin 175 000 litraa vuodessa, ja muuton jälkeiselle vuodelle asetettiin tavoitteeksi 350 000 litraa.

Yli 280 erilaista olutta

Salaman tuotantotapa poikkeaa siitä, mihin panimoala yleensä nojaa. Sen sijaan, että muutamaa vakio-olutta tehtäisiin isolla volyymilla, panimo kertoo valmistaneensa yli 280 erilaista olutta ja pyrkivänsä uuteen lähes joka viikko. Vahvat ja maukkaat oluet ovat sen tunnusmerkki.

Holmlundin mukaan vaihtelu syntyy usein raaka-aineista, ei koko rakenteen uusimisesta.

”Ihan sitä kautta, että pohja siinä pysyy tietyllä tavalla samana. IPA-tyylisissä humalia tulee koko ajan lisää, ja niitä vaihtamalla saadaan erilaisia tuotteita. Makumaailmassa on nykypäivänä niin paljon erilaista”, sanoo Christian Holmlund.

Uutuuksien rinnalla kulkee joukko oluita, jotka pysyvät valikoimassa vuodesta toiseen – ja ne ovat Holmlundin mukaan koko toiminnan ehto.

”Meillä on kymmenkunta vakio-olutta. Ruotsin suuntaan menee valikoimasta koko ajan lageria, vehnää, IPAa, NEIPAa ja hapanolutta. Vakiotuotteet on pakko olla yrityksillä, tuotanto ei muuten pyöri. Graafikolla olisi aika kovat hommat, kun suunnittelee joka kuukausi uutta”, sanoo Christian Holmlund.

Valikoima on jaettu kolmeen ryhmään, joilla on kullakin oma rytminsä.

”Meillä on vähän niin kuin kolme kategoriaa. Jotkut löytyvät koko ajan valikoimasta, jotkut tulevat kerran tai kaksi vuodessa, aika lailla kausittain, ja sitten on one-offeja, 3–4 uutuutta kuukaudessa. Jokainen yksittäisistä tuodaan kerran vuodessa takaisin”, sanoo Christian Holmlund.

Holmlund on seurannut alan kehitystä pitkään.

”Muut firmat tuovat myös uutuuksia kerran tai kaksi vuodessa, ja ne pysyvät pidempään. Nykypäivänä on enemmän uutuuksia. Jos miettii 15 vuotta sitten, oli aika lailla samaa, vahvuus vain vaihtui, ja nykyään samaa on monta eri vaihtoehtoa”, sanoo Christian Holmlund.

Kasvu haetaan rajojen ulkopuolelta

Vienti on ollut Salaman suunta alusta asti, ja Klondyketalossa on tilaa, jota Bembölessä ei ollut. Nyt kysymys on siitä, mihin kasvanut kapasiteetti käytetään. Holmlundin mukaan suunta on selvä: isompia eriä, paljon tuotteita ja uusia vientimaita.

”Kasvua haetaan ulkomailta, ja kapasiteettia löytyy reilusti sitä puolta kasvattamaan”, sanoo Christian Holmlund.

Vientiverkosto on jo laajempi kuin panimon koosta voisi päätellä, eikä se rajoitu Eurooppaan.

”Tuotanto halutaan pitää Suomessa ja mieluummin viedään muihin maihin. Meillä on vientiä 31 maahan, pääasiassa Eurooppaan mutta myös Japaniin, Kiinaan ja Singaporeen. Amerikastakin on ollut puhetta, mutta kilpailu siellä markkinoilla on hyvin erilainen”, sanoo Christian Holmlund.

Talo on ollut vuoden 1913 jälkeen kenkätehdas, kumitehdas, sisähuvipuisto ja salibandyhalli. Nyt sen tiiliseinien sisältä lähtee olutta 31 maahan.