Sairauspoissaolot ovat säilyneet kokonaisuutena varsin ennallaan sote-uudistuksen jälkeen, mutta sukupuoli, ammatti ja ikäryhmät paljastavat merkittäviä eroja. Naisilla ja nuorimmilla työntekijöillä sekä esimerkiksi varhaiskasvatuksen työntekijöillä on enemmän poissaoloja verrattuna miehiin, keski-ikäisiin ja johtavissa tai erityisasiantuntijatehtävissä työskenteleviin.
Vuonna 2025 Kunta10-tutkimukseen osallistuvien kuntien työntekijät olivat keskimäärin 16 päivää poissa töistä oman sairauden takia. Määrä vastaa kahden edellisen vuoden tasoa. Tutkija kannustaa esihenkilöitä poissaolojen seurantaan.
– Kuntien sairauspoissaoloaineistoa analysoitaessa on havaittu, että sairauspoissaolot muodostavat toisistaan poikkeavia kuvioita. Nuorilla työntekijöillä korostuvat toistuvat lyhyet poissaolojaksot, kun taas ikääntyvillä pitkät toistuvat jaksot ovat todennäköisempiä, johtava tutkija Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta huomauttaa.
– Esihenkilöiden tulisi seurata sekä sairauspoissaolopäivien määrää että niiden muodostamaa kuviota, jotta juurisyyt voidaan tunnistaa ja poissaolojen vähentämisen keinot räätälöidä oikein, Ervasti arvioi.
– Pitkiltä poissaolojaksoilta voivat suojata hyvät elintavat. Esimerkiksi säännöllinen työmatkapyöräily olisi yksi tapa kohentaa kuntoa ja vähentää poissaoloja.
Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksessa on seurattu 11 kunnan henkilöstön sairauspoissaoloja vuodesta 2000 alkaen. Vuodesta 2023 alkaen tutkimusjoukko muuttui, kun sote- ja pelastustoimen henkilöstö siirtyi Helsinkiä lukuun ottamatta hyvinvointialueiden palvelukseen. Sote-uudistuksen jälkeen kunnissa jatkaneiden työntekijöiden sairauspoissaolot vaikuttavat pysyneen aiemmalla tasolla.
Sukupuoli, ammatti ja ikä vaikuttavat
Kunta-ala on naisvaltainen, ja sairauspoissaoloja oli vuonna 2025 enemmän naisilla (17 päivää) kuin miehillä (12 päivää). Sukupuolten välinen ero liittyy myös ammattien sukupuolittuneisuuteen, sillä kunta-alan ammateissa on edelleen vahva sukupuolijako.
Ammattiryhmien sosioekonomiset erot sairauspoissaoloissa ovat pysyneet vakaina: johto- ja asiantuntijatehtävissä sairauspoissaoloja on vähemmän kuin ruumiillista tai hoito- ja palvelutyötä tekevillä.
Kunta-alan suurimmat ammattiryhmät sote-uudistuksen jälkeen ovat naisvaltaisia. Vuonna 2025 lehtorit, tuntiopettajat, lastenhoitajat, varhaiskasvatuksen opettajat ja luokanopettajat kattoivat 40 prosenttia koko tutkimusjoukosta henkilötyövuosilla mitattuna.
Opettajien välillä on suuria eroja sairauspoissaoloissa: kouluissa työskentelevillä opettajilla on vähemmän poissaoloja kuin päiväkodeissa työskentelevillä varhaiskasvatuksen opettajilla. Alle kouluikäisten lasten kanssa työskentelevillä on keskimääräistä suurempi tartuntatautien riski.
Miesvaltaisista ammateista rakennus- ja korjaustyöntekijöillä on paljon sairauspoissaoloja (21 päivää). Ryhmä on kuitenkin pieni (1 prosentti koko tutkimusjoukosta).
Nuorten sairauspoissaolojen määrä on kasvussa
2000-luvun alussa sairauspoissaolojen määrä kasvoi iän myötä, mutta viimeisten viiden vuoden aikana yhteys on kääntynyt lähes päinvastaiseksi. Nyt nuorimmilla työntekijöillä on eniten sairauspoissaolopäiviä, kun taas vanhemmilla työntekijöillä määrät ovat vähentyneet. Esimerkiksi alle 30-vuotiailla kuntatyöntekijöillä oli keskimäärin 19 sairauspoissaolopäivää vuodessa, kun 40–50-vuotiailla keskiarvo oli 14 päivää.
Pitkittäisseurannasta voidaan päätellä, että kunta-alalla yli 40-vuotiaiden työntekijöiden sairauspoissaolokehitys on ollut myönteistä. Nuorempien työntekijöiden kasvanut sairauspoissaolomäärä voi osittain selittyä ikäkohorttivaikutuksella eli sillä, että 2000-luvun alun terveet kolmekymppiset ovat nyt terveitä yli viisikymppisiä.
Joka viides kuntatyöntekijä välttyy yhä sairauspoissaoloilta
20 prosenttia Kunta10-tutkimuskuntien henkilöstöstä ei ollut kertaakaan poissa töistä oman sairauden vuoksi vuonna 2025. Sairauspoissaoloitta töissä käyneiden määrä on ollut laskussa pitkällä aikavälillä, lukuun ottamatta pandemia-ajan poikkeusvuosia.
Nolla päivää sairastaneiden osuus voi kuvata täysin terveiden työntekijöiden osuutta tai ilmiötä, jossa työntekijät ovat töissä sairaana, eli presenteeismiä. Muutokseen nolla päivää sairastaneiden osuudessa voi vaikuttaa esimerkiksi erilaisten osatyökykyisten osuus, muutokset etätyökäytännöissä tai työllistymismahdollisuudet kuntatyöpaikoilla.
Kunta10-tutkimus
- Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimus on Suomen suurin kunta-alan henkilöstön seurantatutkimus. Tutkimukseen osallistuvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Naantali, Raisio, Nokia, Valkeakoski ja Virrat.
- Yli 90 000 kuntatyöntekijän vuosittaisia sairauspoissaoloja seurataan työnantajien henkilöstörekistereistä yhdenmukaisella laskentatavalla suhteuttaen toteutuneet sairauspoissaolopäivät tehtyihin henkilötyövuosiin. Seurantaa on tehty vuodesta 2000 lähtien.
- Kunta10-tutkimuksen tilasto kattaa kaikki omasta sairaudesta johtuvat poissaolot ensimmäisestä poissaolopäivästä lähtien, mutta ilman tietoa poissaolon taustalla olevasta diagnoosista.
- Vuoden 2025 sairauspoissaolotilasto perustuu 73730 henkilötyövuoteen.
