“Lasku erääntyi jo kolme viikkoa sitten, eikä puheluihin vastata. Mitäs nyt tehdään?”
Liikejuridiikan pariin siirryttyäni yllätyin, kuinka paljon tällaisia tilanteita Suomessakin tulee vastaan. Maassa, jossa koemme ylpeyttä rehellisyydestämme ja suoraselkäisyydestämme.
Tukeakseni yrittäjiä, jotka tällaisen koijauksen kohteeksi joutuvat, pyrin tässä kirjoituksessa systematisoimaan, millaisia vaihtoehtoja on jäljellä. Aihe on rajattu yritysten välisiin tilanteisiin.
Perintätoimisto ja tratta
Tavallinen reitti riidattoman yrityssaatavan kotiuttamiseen on saatavan siirtäminen perintätoimiston hoidettavaksi. Käytännössä tämä tapahtuu usein sen jälkeen, kun oma maksumuistutus ei ole tuottanut tulosta.
Perintätoimiston työkalupakkiin kuuluu tavallisten maksuvaatimusten lisäksi tratta. Tratta on yrityssaatavien perintään käytettävä julkisuusuhkainen maksuvaatimus, jota saa käyttää erääntyneiden, selvien ja riidattomien saatavien perinnässä. Tratan teho perustuu sen julkisuuteen eli velallisyritykselle koituu mainehaittaa sekä merkintä luottotietoihin. Velallinen voi kuitenkin tässäkin tapauksessa riitauttaa saatavan, jolloin trattaperintäkin on keskeytettävä. Riitautusperusteita on useita ja absurdiltakin kuulostava peruste johtaa perintätoimiston velvoitteeseen luopua toimeksiannosta.
Konkurssiuhkainen maksukehotus
Saatavan ollessa riidaton (laskun peruste ja määrä eivät ole riidanalaisia) hyvin yleinen työkalu on konkurssiuhkainen maksukehotus. Se on juristin perustyökalu, jota käytetään Suomessa runsaasti.
Yksinkertaistettu esimerkki:
Velallinen: Velallinen Oy
Velkoja: Maksa velat Oy
Saatava: Makkarapaketteihin perustuva selvä ja erääntynyt saatava.
Maksamatta ovat:
Lasku 111, saatavan pääoma 10 000 euroa, eräpäivä 1.1.2026
Lisäksi:
Muita kuluja, kuten haastemiehen tiedoksiantokulut 100 euroa.
Maksukehotus:
Maksa velat Oy kehottaa Velallinen Oy:tä maksamaan yllä mainitut saatavat viikon kuluessa tämän maksukehotuksen tiedoksisaannista. Mikäli saatavia ei asetetussa määräajassa makseta, velkoja voi hakea velallisen konkurssilain 2 luvun 3 §:n 2 momentin 3 kohdan perusteella konkurssiin.
Parhaimmillaan kyseessä on tehokas työkalu. Siihen liittyy kuitenkin esimerkiksi sellainen ongelma, että joskus haastemiehellä voi sattuneesta syystä olla vaikeuksia löytää Velallinen Oy:n edustajaa. Ilman todisteellista tiedoksiantoa maksukehotuksen oikeusvaikutuksia ei synny.
Kun maksukehotus on saatu velalliselle todisteellisesti tiedoksi, jatko riippuu siitä, riitauttaako velallinen saatavan vai ei.
1. Velallinen ei riitauta saatavaa
Jos velallinen ei tee reklamaatiota, hän joko maksaa sen tai velkoja ryhtyy toimiin. Velkoja voi hakea velallisen konkurssiin tai käräjäoikeus antaa haastehakemuksen jälkeen asiassa yksipuolisen tuomion niin sanotussa summaarisessa eli supistetussa menettelyssä. Konkurssiin hakeminen on velkojan kannalta usein nihkeä vaihtoehto, sillä saatavasta kertyy tyypillisesti vain murto-osa.
2. Velallinen riitauttaa saatavan
Jos velallinen kiistää saatavan perusteeltaan tai määrältään, perintä on keskeytettävä siltä osin kuin saatava on riitautettu. Tämän jälkeen alkaa yleensä osapuolten välinen edestakainen pallottelu. Kantoja ja väitteitä esitetään, välillä perusteltuja, usein perustelemattomia. Erimielisyyden jatkuessa, asia etenee käräjäoikeuteen laajana riita-asiana.
Jos saatava on esimerkiksi 8 000 euroa ja realistinen arvio riidasta on, että asian ajaminen käräjöintiä myöten maksaisi 10 000 euroa per puoli, ei kysymys ole enää vain oikeassa olemisesta. Siinä missä asiamieskulut pelkässä kirjallisessa pallottelussa vastapuolen kanssa voivat olla 3 000 – 4 000 euroa, ovat täysimittaisen riidan kustannukset helposti moninkertaiset. Toisaalta, jos taustalla on selkeä kirjallinen sopimus ja vahva näyttö, lopputuloksena on usein se, että velallinen maksaa myös vastapuolen kulut asiassa.
Kirjallisen sopimuksen puute on lähtökohtaisesti aina sen sopimuspuolen etu, jonka suoritusvelvoite on viimeisenä. Viimeisin suoritusvelvoite useimmiten on maksaa lasku.
Muistilista yrittäjälle
– Onko saatava riidaton?
– Onko velallinen maksukyvytön vai vain maksuhaluton?
– Kuinka paljon olen valmis panostamaan aikaa ja rahaa tähän riitaan?
– Miten riita vaikuttaa yrityksen maineeseen sekä asiakassuhteeseen?
– Onko sopimus- ja dokumenttipohja sillä tasolla, että asiaa voi viedä eteenpäin?
Lopuksi
Usein avoimen saatavan maksamiseen riittää jo se, että velallinen huomaa vastapuolen suhtautuvan asiaan vakavasti. Hyvä juristi ei kuitenkaan vain kirjoita kirjettä, vaan auttaa arvioimaan, kuinka pitkälle asiaa on liiketaloudellisesti järkevää viedä. On hyvä myös muistaa, että oikeusturvavakuutus on juuri tällaisia tilanteita varten.
Kustannustehokkain tapa varautua tällaisiin tilanteisiin on edelleen sama vanha: sopimukset tehdään selkeästi ja kirjallisesti.
Roope Heinonen
Roope Heinonen on liikejuridiikkaan erikoistunut oikeustieteen ylioppilas ja kauppatieteen kandidaatti. Hän avustaa Lakitoimisto KPF:n asiakkaita liikejuridiikan kysymyksissä hyödyntäen kaupallista osaamista sekä taustaansa yrittäjänä. Lakitoimisto KPF –Lakipalveluita kaikkialla Suomessa
