Muoti- ja urheilukaupan näkymät Suomessa ovat edelleen laimeat. Olosuhteisiin nähden muotikaupan myynnin lasku on kuitenkin ollut maltillinen ja odotettavissa on patoutuneen kysynnän vuoksi piikin omainen käänne. EU säädöstulva aiheuttaa kasvavaa huolta.
Kuluttajien ostovoima on supistunut inflaation, korkojen nousun ja syksyn arvonlisäveron korotusten seurauksena parissa vuodessa lähes 15 prosenttia, mikä heijastuu suoraan muoti- ja urheilukauppaan, jossa kulutus on herkkää talouden heilahteluille. Vuoden alusta muotikaupan arvo on laskenut Suomessa -4,5 prosenttia ja urheilukaupan arvo peräti -9,2 prosenttia.
”Ala on siten suhdannemittari, että muoti- ja urheilukaupoissa käänne tulee näkymään välittömästi, kun tilanne kohenee. Aikaisempien taantumien syvät laskut ovat johtaneet korjausliikkeeseen ja niin nytkin on siis odotettavissa,” toteaa Muoti- ja urheilukauppa ryn toimitusjohtaja Veli-Matti Kankaanpää.
Odotuksille on perusteita, sillä esimerkiksi korot ovat jo laskeneet ja suomalaisten reaaliansiot ovat vuodessa nousseet kahdella prosentilla. Suurin elpymisen avain muhii silti kuluttajakäyttäytymisessä.
”Moni kuluttaja jätti viimetalvena hankkimatta uudet välineet, vaatteet ja jalkineet huonon taloustilanteen takia ja siksi patoutunutta kysyntää on kertynyt paljon”, tiivistää Frey Abrahamsson Amersportilta.
Lasku on ollut loiva, mutta pitkä. Muoti- ja urheilukaupan taantuma on jatkunut muotikaupassa puolitoista vuotta ja urheilukaupassa jo 2,5 vuotta, joten paljon on jäänyt hankkimatta.
Alamäki ei rajoitu vain Suomeen, mutta esimerkiksi Ruotsissa urheilukauppa on supistunut vain -2,9 prosenttia vuoden alusta.
Epäreilu kilpailu ja EU säädökset tuovat epävarmuutta
Kuluttajat ostavat yhä enemmän kiinalaisista verkkokaupoista, mikä lisää painetta kotimaiselle kaupalle. Kuluttajat eivät maksa esimerkiksi vaatteesta, kuljetuksesta ja ALV:stä 12 prosentin tullia, työntekijöiden palkkoja, eläkkemaksuja jne, joita yritykset maksavat. Kiinasta tehtävien verkko-ostosten määrä on 60-kertaistunut vajaassa kahdessa vuodessa.
Ala pelkää kustannusten nousua, jonka EUn jätedirektiivi uhkaa aiheuttaa. Se tuo mukanaan tekstiilien ja kenkien tuottajavastuun, jonka Suomessa arvioidaan nostavan tuotteiden hintoja lähes kahdella prosentilla – kustannuksia, joita kiinalaiset kilpailijat eivät joudu kantamaan.
” EU:n koneisto suoltaa vaatimuksia ja kustannuksia työtä ja tuoteturvalllisuutta tarjoavien EU yrityksien kannettavaksi, vaikka kuluttaja voi ostaa saman tuotteen verkosta ilman suoria ja piilevia kustannuksia. Tuottajavastuuta tarjotaan Unionissa nippuratkaisuksi kaikkien tuotteiden jäteongelmiin, vaikka se sopii huonosti nykyaikaan, jossa rajat ylittävä kauppa kasvaa vauhdilla,” Kankaanpää toteaa.
Yli puolet alan yrityksistä näkee nämä vääristymät kasvun esteenä, kertoo alan barometri.
