Tilastokeskus: Syntyvyyden elpyminen jatkui alkuvuonna 2026
Syntyvyyden myönteinen kehitys jatkui tammi-kesäkuussa 2026. Muuttovoitto ulkomailta ylläpiti väestönkasvua.
Tammi-kesäkuun aikana syntyi 23 662 lasta, mikä on 1 255 enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2025. Tiedot selviävät Tilastokeskuksen väestön ennakkotilastosta.
Viimeisen 12 kuukauden (heinäkuu 2025 – kesäkuu 2026) ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku oli 1,34, kun kalenterivuonna 2025 luku oli 1,30.
”Viime vuonna syntyvyys nousi vuoteen 2024 verrattuna, ja elpyminen näyttää jatkuneen myös alkuvuonna 2026”, toteaa yliaktuaari Joonas Toivola.
”Silti syntyvyydessä ollaan edelleen varsin matalalla tasolla ja yhä koronavuosienkin alapuolella. Kuluvan vuosikymmenen toistaiseksi korkein syntyvyys tilastoitiin vuonna 2021, jolloin kokonaishedelmällisyysluku oli 1,46”, Toivola jatkaa.
Väestönkasvua ylläpiti muuttovoitto ulkomailta
Kesäkuun ennakkotilaston mukaan ulkomailta Suomeen muutti tammi-kesäkuussa 19 720 henkeä. Suomesta ulkomaille puolestaan muutti 14 494 henkeä. Maahanmuuttoja oli siis 5 226 enemmän kuin maastamuuttoja.
Viime vuonna vastaavana ajankohtana maahanmuuttoja oli 21 552 ja maastamuuttoja 8631. Muuttovoittoa kertyi tällöin 12 921 henkeä.
Merkittävin tekijä muuttovoiton pienenemisen taustalla oli Suomen ja Viron välinen väestörekisteritietojen vaihtoa koskeva valtiosopimus, jonka seurauksena Viroon kirjattiin poikkeuksellisen paljon maastamuuttoja.
Kokonaisuudessaan väkiluku kasvoi maltillisesti alkuvuoden aikana 16 hengellä.
Ukrainasta saapui alkuvuonna edelleen eniten maahanmuuttajia (3 179), mutta samalla ukrainalaisten maahanmuuttajien määrä väheni eri lähtömaista eniten. Viime vuoden tammi-kesäkuuhun verrattuna ukrainalaisia muutti tänä vuonna 1 316 vähemmän. ”Yksittäisestä maasta tulevien maahanmuuttajien määrissä ei muutoin nähty suuria muutoksia. Eniten kasvoi Syyriasta saapuneiden määrä, mutta lisäystä edellisvuoteen verrattuna oli vain 111 henkilöä”, sanoo yliaktuaari Joni Rantakari.
