Duunitorin tuore tutkimus kertoo, että hakijat hyödyntävät tekoälyä työnhaussa viime vuotta enemmän. Asiantuntija avaa, mistä tämä johtuu ja mitä on odotettavissa.
16 prosenttia työnhakijoista on hyödyntänyt tekoälyä työnhaussa. Viime vuonna vastaava luku oli 8 prosenttia, eli tekoälyn käyttö on kaksinkertaistunut. Asia selviää Duunitorin ja Taloustutkimuksen uudesta Työnhaku Suomessa 2024 -tutkimuksesta, joka on osa Kansallista rekrytointitutkimusta.
”Tekoäly on vasta lyömässä läpi Suomessa, joten tekoälyn yleistyminen työnhaun apuvälineenä ei ole yllättävää. Käytön tuplaantuminen kertoo kuitenkin siitä, että vauhti on kova. Pidän hyvin todennäköisenä, että luku tuplaantuu taas vuoden päästä”, sanoo Duunitorin työnantajakuvakonsultti Antti Hyrkäs.
”Jos pitäisi hakea yhtä syytä nopealle kasvulle, kääntäisin katseen raskaisiin hakuprosesseihin, joita monilla työnantajilla valitettavasti on. Työnhakijat kokevat hakemisen usein turhan kuormittavaksi, joten tekoäly sujuvoittaa prosessia.”
Lataa Työnhaku Suomessa 2024 -tutkimus täältä »
5 yleisintä tapaa hyödyntää tekoälyä työnhaussa
Työnhaku Suomessa 2024 -tutkimukseen vastanneet kertoivat, miten he ovat valjastaneet tekoälyn työnhaun avuksi. Viisi yleisintä tapaa käyttää tekoälyä ovat:
1. Hakemuksen tai CV:n muokkaus/sanoittaminen
2. Oman osaamisen sanoittaminen
3. Hakemuksen tai CV:n tarkistaminen/oikoluku
4. Työnhaun ja työhaastattelun valmistelu
5. Inspiraation haku ja ideointi
”Käyttötavoissa yllätti se, miten monipuolisesti ihmiset hyödyntävät tekoälyä. Osa vastaajista kertoi esimerkiksi analysoivansa tekoälyn avulla ensin työpaikkailmoituksen ja pyytävänsä vasta sitten tekoälyä muokkaamaan ansioluetteloa tai hakemusta niin, että se sopii työpaikan kuvaukseen”, Hyrkäs sanoo.
”Yksi kiinnostava tulos oli myös se, että naiset käyttävät tekoälyä miehiä aktiivisemmin. Naisista 20 prosenttia on hyödyntänyt tekoälyä työnhaussa, miehistä 12 prosenttia.”
Tällaisia kokemuksia työnhakijoilla on tekoälystä
Moni hakija kertoo Duunitorin tutkimuksen avoimissa vastauksissa pyytäneensä tekoälyltä apua esimerkiksi työhakemusten tekemiseen.
”Olen käyttänyt tekoälyä apuna hakemusten kirjoittamisessa. Olen pyytänyt AI:lta palautetta ja kehitysehdotuksia, joiden pohjalta olen voinut hioa tekstiäni paremmaksi. Tämä on auttanut tekstien kirjoittamisessa, ja pystyn nyt kirjoittamaan parempia tekstejä ilman tekoälyn apua.”
Tekoäly on auttanut myös työhaastatteluun valmistautumisessa.
”Olen harjoitellut työhaastattelutilannetta tekoälyn kanssa. Tässä prosessissa tulee pohdittua omia vastauksiaan.”
Avoimista kommenteista käy ilmi, että tekoäly on monelle vain apuri.
”En ikinä käyttäisi tekoälyn tuottamaa tekstiä suoraan, vaan pyytäisin lähinnä ideoita CV:n ja hakukirjeen tekoon.”
Osa työnhakijoista suhtautuu tekoälyyn kielteisesti
32 prosenttia vastaajista, jotka eivät ole hyödyntäneet tekoälyä, voisi käyttää sitä tulevaisuudessa. Kolmannes vastaajista ei kuitenkaan hyödyntäisi tekoälyä lainkaan.
Työnhakijat perustelevat monin tavoin sitä, miksi eivät käyttäisi tekoälyä työnhaussa.
”Kolmannes vastaajista ei luota tekoälyyn, vaan pelkää sen tekevän virheitä. Kolmannes kokee, että tekoälyn käyttö on este aitoudelle ja inhimillisyydelle. Noin 15 prosenttia sanoo, että omat taidot eivät riitä tekoälyn käyttöön. Noin 15 prosenttia puolestaan kokee tekoälyn hyödyntämisen epäeettiseksi tai itselleen vieraaksi”, Hyrkäs kertoo.
Hakijat avaavat syitä olla käyttämättä tekoälyä muun muassa näin:
”Tekoäly on vielä lapsenkengissä, sekoilee ihan arkipäiväisissä asioissa ja yhdistelee tietoa mielivaltaisesti.”
”Tekoälyn käyttö on sama kuin käyttäisi filtteriä valokuvassa.”
