Yritykset parantavat vahingossa vain hyvinvoivien tilannetta – Lääkärikeskus Aavan teettämä selvitys paljastaa karun totuuden yrityspäättäjien hyvinvointistrategioista.
IRO Researchin keväällä 2024 tekemä selvitys paljastaa hälyttäviä puutteita yritysten hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Selvityksen mukaan päättäjät pitävät henkilöstön hyvinvointia ja sitoutuneisuutta merkittävimpinä menestystekijöinä, mutta käytetyt keinot auttavat lähinnä niitä, joilla jo menee hyvin. Lääkärikeskus Aavan tilaamaan selvitykseen osallistui 300 päättäjää yli 50 hengen organisaatioista ympäri Suomen.
– Hyvinvointi ja työkyky ovat meille tärkeitä ja usein niiden yhteys myös työn tuottavuuteen tunnistetaan, mutta ratkaisukeinot ovat edelleen usein liian yksilökeskeisiä, toteaa työterveyden erikoislääkäri Eira Roos.
– Valitettavasti työn sujuvuutta ja rakenteellisia haasteita ei huomioida tarpeeksi, vaikka ne ovat keskeisiä työhyvinvointi- ja tuottavuustekijöitä, Roos jatkaa.
Keinoina yksilölliset edut, mutta missä ovat rakenteelliset parannukset?
Kyselyn tulokset osoittavat, että vaikka yrityksissä halutaan tukea työntekijöiden hyvinvointia, käytetyt keinot ovat usein yksilöllisiä ja pintapuolisia. Suosituimpia olivat erilaiset henkilöstöedut kuten virikerahat ja työsuhdepyörät. Näitä mainitsi 35 % vastaajista, kun taas rakenteellisia parannuksia, kuten prosessien kehittämistä tai työn sujuvuuden lisäämistä, mainitsi vain 5 %.
– On hienoa, että hyvinvointi nähdään tärkeänä, mutta valitettavasti siihen ei kuitenkaan laiteta rahaa ja resursseja. Se kielii siitä, että itse asiassa hyvinvointi ei puheista huolimatta olekaan tärkeää. Resurssithan ohjataan aina asioihin, jotka strategian mukaan ovat yrityksen menestymiselle tärkeitä, sanoo liiketoimintajohtaja ja johtamisen asiantuntija Petteri Kilpinen.
– Yksilöedut eivät pelasta uupunutta työyhteisöä, vaikka ne ovatkin hyvä lisä niille, jotka jo voivat hyvin.
Työn sujuvuus on avain hyvinvointiin
Selvityksessä korostuu, että työn sujuvuus ja selkeät rakenteet ovat keskeisiä työkyvyn ja hyvinvoinnin kannalta. Työn tuottavuutta heikentävät esteet, kuten epäselvät toimintamallit, huonosti toimiva vuorovaikutus ja johtamisen puutteet, voivat romahduttaa hyvinvoinnin.
– Työn sujuvuuden varmistaminen ja toimintamallien kehittäminen ovat kriittisiä. Ihmiset voivat sinnitellä pitkäänkin kuormittavissa olosuhteissa, mutta hinta tulee lopulta maksettavaksi. Yritys maksaa nämä alentuneena tuottavuutena ja kasvaneina työkyvyttömyyskustannuksina ja työntekijä oman hyvinvoinnin ja työkyvyn alenemana, Roos muistuttaa.
Väärät prioriteetit maksavat kalliisti
Resurssien ja ajan puute koettiin merkittävimmiksi esteiksi hyvinvoinnin kehittämisessä. 33 % vastaajista nosti esiin kustannukset ja rahapulan, ja 17 % mainitsi resurssien pienuuden. Moni kokee, ettei kiireen keskellä ole aikaa pysähtyä miettimään toiminnan kehittämistä.
– On harhaa ajatella, että hyvinvointi voidaan saavuttaa vain lisäämällä etuja, jotka ovat todellisuudessa lillukanvarsia. Pitkän tähtäimen kustannukset ovat merkittävästi suurempia, jos työyhteisö voi huonosti. On uskallettava katsoa syvemmälle. Kilpinen sanoo.
– Virikerahat ja työsuhdepyörät ovat erittäin hyvä lisä niille, jotka ovat jo motivoituneita ja tilanteessa, missä pystyvät pitämään itsestään huolta. Mikäli kuitenkin työ vie voimat ja kotiarki esimerkiksi ruuhkavuosissa kuormittaa, saattaa paineet työsuhdepyörän hankinnasta luoda lisästressiä, avaa Roos.
Rakennettava kollektiivista työkykyä
Selvityksen mukaan yritysten tulisi keskittyä laajemmin koko työyhteisön hyvinvointiin. Tämä tarkoittaa kollektiivisen työkyvyn rakentamista selkeillä rakenteilla, sopivalla johtamisella ja tukemalla sekä yksilön että yhteisön hyvinvointia.
– Organisaatioiden muutosvauhti on usein kova, ja käynnissä on useita samanaikaisia muutoksia, jotka vaikuttavat kokonaisuuteen. Pysähtyminen työn sujuvuuden äärelle on välttämätöntä, Roos painottaa. – Jos työn kohdetta ei hahmoteta yhteisesti ja työn sujuvuuden esteitä ei poisteta, ei yksittäinen urheilutapahtuma tai hyvä ravinto riitä estämään sairastumisia ja kuormitusta. Yritysten tulisi rohkeasti tarkastella omia rakenteitaan ja johtamiskulttuuriaan. Nyt on aika keskittyä työn sujuvuuteen ja varmistaa, että hyvinvointia rakennetaan kestävästi – ei vain vahvistamalla vahvoja, vaan tukemalla koko työyhteisön hyvinvointia, hän jatkaa.
