Christopher Görschin tutkimuksen lähestymistapa on ihmislähtöinen. Kuvituskuva. Unto Rautio Aalto-yliopisto
Uutiset

Jopa 80 prosenttia rakennustyömailla tehtävästä työstä on tehotonta – jatkuvat keskeytykset vaikuttavat myös turvallisuuteen

Valtasosa rakennustyömailla tehtävistä töistä ei suoraan vaikuta rakennustyön varsinaiseen edistymiseen. Tuore väitöstutkimus löysi kuitenkin helpon keinon parantaa rakentamisen tuottavuutta ja samalla myös hyvinvointia: työntekijöiden toiminnan seuranta. 

Tuoreen väitöstyön tulos on pysäyttävä: jopa 80 prosenttia työmailla tehtävästä työstä ei varsinaisesti vie rakennustöitä eteenpäin. Aalto-yliopiston rakennustekniikan väitöstutkija Christopher Görsch seurasi rakennustyömailla työntekijöiden päivittäistä työtä reaaliaikaisesti tarkoituksenaan tutkia rakennusalan työntekijöiden kokemuksia ja näkökulmia heidän jokapäiväisessä työssään.  

”Tarkastelin ja dokumentoin päivittäisseurannassa työntekijöiden yksittäisiä rutiineja ja esimerkiksi työnteon reaaliaikaista toteutumista. Tuloksena paljastui tehottomuutta, joka liittyi ensisijaisesti työn toistuviin keskeytyksiin. Työntekijät joutuivat usein pysähtymään ja säätämään tehtäviään riittämättömän tilan, puuttuvien materiaalien ja koordinoimattomien työalueiden vuoksi. Näistä ongelmista syntyi ajanhukkaa varsinaisten asennustöiden sijaan, koska työntekijä joutui joko liikkumaan, odottamaan tai valmistelemaan töitä”, Görsch kertoo.

Görschin mukaan rakennustyöntekijöiden työtä keskeyttävät tekijät, kuten koordinoimattomat työolot ja työnkulun keskeytykset vaikuttavat merkittävästi myös esimerkiksi työntekijöiden turvallisuuteen ja hyvinvointiin.

Tutkimus tarjoaakin katsauksen rakennusalalla usein unohdettuun näkökulmaan, missä arkisen työn sekä työmaalla liikkuvien työntekijöiden yksilöllisen toiminnan tarkastelu voivat tuottaa koko rakennusalaa hyödyttäviä käytännön ratkaisuja.

Useita ehdotuksia kestävämmistä toimintamalleista 

Tutkimus tarjoaa useita käyttökelpoisia oivalluksia, joilla voidaan edistää kestävämpää ja tehokkaampaa tulevaisuutta rakennusalalla. Esimerkiksi työntekijöiden reaaliaikaisen tarkastelun avulla Görsch pystyi tunnistamaan avainalueita, joihin keskittymällä voidaan luoda kestävämpiä toimintamalleja.   

”Ensinnäkin pysyminen erilaisissa tilanteissa ajan tasalla sekä digitaalinen tiedonhallinta tuottaisivat paremmin räätälöityjä ja tehokkaampia keinoja rakennusprojektien suunnitteluun ja hallintaan”, hän sanoo. 

Esimerkkinä hän mainitsee työmailla liikkumiseen ja materiaalien kuljettamiseen liittyvät haasteet, jotka voitaisiin ohittaa käyttämällä erilaisia antureita, pistepilviä ja mobiilirobottien kuvia materiaalien liikkeen seuraamiseen. 

”Tulokset osoittavat, että jopa 80 prosenttia rakennustyömailla tehtävästä työstä on tuottamatonta. Toistuvat työtä keskeyttävät pullonkaulat ovat helposti ehkäistävissä seurantadatan avulla. Kun haasteet tunnistetaan, se johtaa kohti älykkäämpää projektinhallintaa sekä lisää työtekijöiden itsensä hyvinvointia ja mahdollisuuksia vaikuttaa työhön. Tutkimuksen tulokset ovat merkittäviä, koska lähestymistapamme on tarkastella etulinjan työntekijöiden työn sujuvuuden todellista vaikuttavuutta rakennushankkeiden onnistumisessa.”, Görsch sanoo. 

Samaa mieltä on myös työn ohjaaja, professori Olli Seppänen, joka vetää Building 2030 -konsortiota.  

”Rakennusalan tutkimuksen on ehdottomasti hyödynnettävä tulevaisuudessa enemmän automaattisen tiedonkeruun tuottamia mahdollisuuksia työn tehostamiseen ja kestävämpien toimintamallien löytämiseen.” 

Väitöstilaisuus järjestetään maanantaina 9. syyskuuta. Lisätietoja täällä.Viime viikolla vietettiin Building 2030 -viikkoa. Building 2030 on Aalto-yliopiston ja 21 yrityksen konsortio, joka visioi, tutkii ja edistää parempaa rakentamisen tulevaisuutta. Lisätietoa täältä: 
https://building2030viikko.com/