Työperusteisesti Suomessa oleskelevien reilun 20 000 palkansaajan joukossa työsuhde loppuu vuosittain noin joka kymmenennellä. Työttömäksi työnhakijaksi rekisteröityminen on harvinaisempaa. “Työperusteisesti Suomessa olevien työttömyysjaksot kestivät usein kauemmin kuin kolme tai kuusi kuukautta”, kertoo erikoistutkija Juho Alasalmi Datahuoneelta.
Suomessa on oleskellut vuosina 2017–2021 keskimäärin noin 20 000 palkansaajaa ei-pysyvällä työperusteisellä oleskeluluvalla. Määrä kasvoi viiden vuoden aikana noin 17 000 henkilöstä noin 27 000 henkilöön. Työperusteisesti maassa olevista palkansaajista vuosittain noin 10 prosentilla työsuhde päättyi ilman, että he siirtyivät suoraan uuteen työsuhteeseen. Vain noin 2–3 prosenttia rekisteröityi työttömiksi työnhakijoiksi, kertoo Datahuoneen asiaa selvittänyt raportti.
”Työttömyyden kokeminen työperusteisesti maassa olevien keskuudessa on aika harvinaista. Toisaalta niillä henkilöillä, jotka kokevat työttömyyttä, työttömyysjaksot kestävät usein melko kauan – kauemmin kuin kolme tai kuusi kuukautta”, sanoo raportin tekijä, erikoistutkija Juho Alasalmi Datahuoneelta.
Hallitus on parhaillaan valmistelemassa uudistusta, jossa työperusteisesti Suomessa oleskelevien, työttömiksi joutuvien, EU:n ulkopuolelta tulleiden henkilöiden työnhakuaikaa rajattaisiin kolmeen tai kuuteen kuukauteen riippuen ammattiryhmästä sekä siitä, kuinka kauan henkilö on oleskellut maassa.
Datahuoneen perjantaina 30. elokuuta 2024 julkaistua raporttia on käytetty tulevan hallituksen esityksen vaikutusarvioinneissa.
Työttöminä myös erityisasiantuntijoita
Työttömyyden määrittely vaikuttaa siihen, miten suurta joukkoa ulkomaalaisista työttömyys kohtaa. Kaikki ilman työtä olevat eivät rekisteröidy työttömiksi työnhakijoiksi.
Datahuoneen raportin mukaan työttömiksi työnhakijoiksi ilmoittautuivat useimmin ne, jotka ansaitsivat vähemmän kuin 3 000 euroa kuukaudessa. Työttömyyttä koettiin kuitenkin kaikissa ammattiryhmissä, eli työttömien joukossa oli muun muassa tuotantotyöntekijöitä, palvelutyöntekijöitä ja erityisasiantuntijoita.
Ammattiryhmistä asiantuntijat, erityisasiantuntijat ja johtajat päättivät työttömyytensä muita useammin maastamuuttoon, opiskelun aloittamiseen tai muutoin työvoimasta poistumiseen. Heitä rekisteröityi työttömiksi työnhakijoiksi vähemmän kuin muiden ammattiryhmien edustajia. “Jos kuitenkin työttömyysjaksot määritellään työsuhteen loppumisen ja uuden työsuhteen alkamisen väliseksi ajaksi, asiantuntijoiden ja johtajien työttömyysjaksot vaikuttaisivat olevan pidempiä kuin muissa ammattiryhmissä”, toteaa erikoistutkija Juho Alasalmi.
