Varsinaissuomalaisista yrityksistä 55 prosenttia pystyy työllistämään vieraskielisiä työntekijöitä, selviää Turun kauppakamarin tuoreesta, kesällä tekemästä kyselystä seudun toimitusjohtajille.
Vastaajayrityksistä 3,1 prosenttia on työkieleltään vieraskielinen, 14,7 prosenttia pystyy palkkaamaan vieraskielisiä suurimpaan osaan tai kaikkiin työtehtävistä ja 37,2 prosenttia pystyy työllistämään vieraskielisiä osaan työtehtävistä. Vuosi sitten tehdyssä kyselyssä vieraskielisiä pystyi työllistämään 59 prosenttia vastaajista.
Kyselyn mukaan vastaajista vain 13 prosenttia oli edellisen 12 kuukauden aikana ilmoittanut työpaikan avoimeksi vieraalla kielellä. Osuus on nyt selvästi pienempi kuin vuotta aiempi, jolloin luku oli 17 prosenttia.
“Pula työvoimasta on hieman hellittänyt muutaman viime vuoden aikana, mikä todennäköisesti näkyy valmiudessa palkata vieraskielisiä työntekijöitä”, arvioi Turun kauppakamarin yhteyspäällikkö Olli Hakala.
Yrityksistä 28 prosenttia ilmoitti kärsivänsä työvoimapulasta – mikä on edelleen melko merkittävä osuus – kun vuonna 2023 osuus oli 41 prosenttia ja vuonna 2022 peräti 51 prosenttia.
“Positiivista on, että tulevaisuuteen katsottaessa yritykset arvioivat työvoimaa taas tarvittavan runsaasti lisää. Yrityksistä yli puolet (53 %) arvioi oman työvoimatarpeen kasvavan vuoteen 2026 mennessä”, Hakala sanoo.
Uusia, tehokkaita toimintamalleja
Vieraskielisten työntekijöiden työllistyminen on yhä tärkeämpää, sillä Suomen työikäinen väestö vähenee nopeasti. Varsinais-Suomi tarvitsee tulevina vuosina arviolta 6000 uutta työntekijää vuodessa. Yrityksille vieraskieliset työntekijät tuovat myös uusia, tehokkaampia toimintamalleja.
“Kannustaisin yrityksiä ottamaan vieraskieliset työntekijät rikkautena”, sanoo Turussa sijaitsevan Benete Oy:n toimitusjohtaja Kari Bäckman.
Benete on turkulainen terveysteknologiayritys, jonka BeneCare-palvelulla tehostetaan hoitajien työtä vanhuspalveluissa.
“Työntekijöillä on omat tapansa vapaa-ajalla, mutta työpaikalla toimitaan pitkälti, kuten suomalaisessa yrityksessä on tapana. Teemme palvelua, joka auttaa hoitajia hoivatyössä, joten tässä on etua ymmärtää, miten samat asiat tehdään muissa maissa tai kulttuureissa”, kuvailee Bäckman.
Monella alalla vieraskieliset työntekijät ovat arkipäivää, ja rekrytoinnit voivat kohdistua myös ulkomaille. Kyselyssä peräti 86 prosenttia teollisuusyrityksistä ja kaikki majoitus- ja ravitsemustoimintaa tekevistä yrityksistä pystyvät arvionsa mukaan työllistämään vieraskielisiä.
“Meillä vieraskielisten rekrytoinnit olivat pitkälti sattumaa. Etsimme sopivaa osaamista korkeakouluista, ja valmistumassa olevat henkilöt olivat vieraskielisiä. Heidän omassa intressissään on ollut oppia paikallista kieltä, mutta yrityksen työkieli on englanti. Itse hoidan asiakaskontaktit, joissa tarvitaan suomen kieltä”, kertoo Bäckman.
Benetellä jatkorekrytoinnitkin olivat sattuman kautta vieraskielisiä. “Ensimmäiseksi palkattujen henkilöiden suosittelemana heidän lähipiiristään löytyi myöhemmin uusia rekrytointeja”, Bäckman kertoo.
“Työntekijöistä on pulaa, ja monessa suuressa yrityksessä vaaditaan suomen kielen taitoa. Se helpottaa puolestaan meidän rekrytointejamme, sillä saamme töihin niitä, jotka eivät tartu isojen haaviin.” Varsinais-Suomen kilpailukyky -kyselyyn vastasi kesäkuussa 191 yritysjohtajaa Turun kauppakamarin jäsenistä.
