Postilta suutariksi neljällä tutkinnolla — ja kahdeksan vuotta myöhemmin harppaus omaan tuotantoon
Satu Puustinen opiskeli itsensä yhteen Suomen harvinaisimmista ammateista, kun työ Postilla loppui.
Satu Puustinen opiskeli itsensä yhteen Suomen harvinaisimmista ammateista, kun työ Postilla loppui. Yleisöäänestys valitsi hänet Vuoden käsityöyrittäjäksi 2025. Nyt kivijalkaliike on suljettu ja työ jatkuu omissa tiloissa — omilla tuotteilla.
Varkautelainen suutari Satu Puustinen valittiin Vuoden käsityöyrittäjäksi 2025. Tunnustuksen myöntää Suomen Käsityöyrittäjät SKYT ry, ja voittaja ratkaistiin yleisöäänestyksellä. Valinta julkistettiin Suomalaisen Käsityön Päivänä 23. lokakuuta 2025.
Palkinnon kriteereissä korostetaan liikettä, joka on tuonut omalle alueelleen iloa, apua, kursseja ja yhteisöllisyyttä.
”Ihan huikean hienoa. Tunnustus tuli yllätyksenä, ja oman yhteisön tuki oli todella koskettavaa. Ääniä tuli laajalta alueelta, ja se oli erityisen upeaa.”
Kaupungista puuttui suutari
Puustisen tie ammattiin alkoi elämänmuutoksesta. Lähes 20 vuotta kestänyt työura Postilla päättyi vuonna 2016, ja hän pysähtyi miettimään, mitä työtä haluaisi tehdä loppuelämänsä.
Varkaudesta puuttui suutari. Puustinen oli aina pitänyt ompelemisesta ja käsillä tekemisestä. Hän haki opiskelemaan Kankaanpäähän.
Yhteen tutkintoon ei jääty
”Lähdin liikkeelle ajatuksella, että saan liikkeen pystyyn mahdollisimman nopeasti ensimmäisen tutkinnon jälkeen. Mutta nälkä kasvoi syödessä.”
Puustinen suoritti peräkkäin neljä tutkintoa: suutari, ortopedisuutari, jalkinekisälli ja jalkinemestari. Keväällä 2023 hän täydensi osaamistaan yrittäjyyden ammattitutkinnolla ja vuonna 2025 kädentaitojen ohjaajan pätevyydellä.
”Opiskeluun hyppääminen oli ihana kokemus, ja suosittelen sitä kaikille. Ihminen oppii tekemällä, ja toisiaan täydentävät tutkinnot ovat varmasti auttaneet minua pääsemään siihen pisteeseen, jossa nyt olen. Opinnot jatkuvat yhä erilaisilla kursseilla — viimeksi olin mestarikurssilla Kuusamossa.”
Oma liike avattiin Varkauden Taulumäellä vuonna 2018. Tammikuussa 2023 toiminta muutti Kauppakadulle. Vuosien ajan työ oli sitä, mitä suutarilta odotetaan: kenkien ja laukkujen korjaamista, lahkeiden lyhentämistä, vetoketjujen vaihtoa.
Nahka tulee italialaisesta tukusta
Suurin rakkaus on kuitenkin koko ajan ollut tuotevalmistus — laukut, tennarit ja korut.
Materiaalivalinta tekee tuotteista poikkeuksellisia. Nahka tulee italialaisesta tukusta, jonne kertyy suurten muotitalojen tuotannon ylijäämämateriaalia.
”Yksittäisistä kappaleista ei voi sanoa, mistä ne ovat peräisin, mutta joukossa on varmasti materiaalia juuri näiltä huipputaloilta. Sen kertoo myös materiaalin laatu.”
Kotimaisena toimittajana on Nahkamyynti Kartim
”Materiaalihankinnoissa raha ratkaisee monesti, ja kuluttajalle on tärkeää, että materiaalit ovat järkevän hintaisia mutta laadultaan hyviä. Oli onnenkantamoinen löytää juuri tämä italialainen tukku.”
Muutkin materiaalit on valittu tarkkaan: vuorikankaana on OEKO-TEX-sertifioitu puuvilla ja metalliosat hankitaan eurooppalaisilta toimittajilta. Jokainen laukku on yksilöllinen.
Toukokuussa 2026 yritys otti uuden askeleen brändin rakentamisessa: Suutari SatuPuu ja nahkatuotesarja Pupujemmat rekisteröitiin tavaramerkeiksi. Tuotteita on saatavilla muun muassa useammasta Itä-Suomen Taito Shopista ja niiden verkkokaupoista.
Kahdeksan vuotta ja harppaus
Suutarin korjauspalvelut päättyivät toukokuun lopussa 2026. Ratkaisu ei syntynyt hetkessä — se oli suunniteltu alusta asti.
”Kun lähdin kouluun, Varkaudessa ei ollut suutaria ja ala kiinnosti. Ajattelin opiskella sen verran, että saan liikkeen pystyyn.”
”Annoin itselleni seitsemän vuotta aikaa maksaa yrityksen perustamisen kulut, ja sen jälkeen voisin päättää, heittäydynkö omaan tuotantoon vai en. Kahdeksan vuoden jälkeen minulle oli selvää, että haluan keskittyä omaan tuotantoon, ja otin harppauksen. Töitä on riittänyt.”
”Ihan huikean hienoa. Tunnustus tuli yllätyksenä, ja oman yhteisön tuki oli todella koskettavaa. Ääniä tuli laajalta alueelta, ja se oli erityisen upeaa.”
Kivijalkaliike on sittemmin suljettu. Toiminta jatkuu Varkaudessa uusissa työtiloissa, ja painopiste on tuotevalmistuksessa ja kursseissa. Ortopediset korotukset ja yritysten tilaustyöt hoituvat jatkossakin sopimuksen mukaan.
Miksi kenkä kannattaa korjata?
Vaikka korjaustyöt ovat päättyneet, näkemys korjaamisesta ei ole muuttunut.
”Jos ostat yhdet satasen kengät, joista pidät ja jotka ovat laadukkaat, säästät korjauttamalla ne pari kertaa uusien ostamisen sijaan. Monien uusien kenkien korjaaminen on liki mahdotonta laadun ja materiaalien takia.”
”Nuorempi sukupolvi on mielestäni tästä tietoisempaa. Mielituotteita vaalitaan ja ollaan ympäristötietoisempia.”
Taito eteenpäin
Kurssitoiminta on Puustiselle tapa siirtää osaamista eteenpäin. Hän on vetänyt vuosittain muutaman tennari- ja nahkalaukkukurssin, joille ovat tervetulleita perusompelutaidot hallitsevat tekijät. Kevään 2026 kurssit ovat täyttyneet.
”Ikäjakauma on valtaosin 40 plus, mutta nuorempiakin löytyy. Työikäisiä, käsitöistä kiinnostuneita ihmisiä. Kengänteko kiinnostaa, ja käsityöt ylipäätään tällä hetkellä tosi paljon.”
Opettaminen painoi myös palkintoperusteissa: SKYT ry nosti valinnassaan esiin nimenomaan kurssit ja taidon siirtämisen uusille tekijöille ja harrastajille.
Ala on kuihtumassa — ja eduskuntaan menee aloite
Suutarin ammatti on Suomessa harvinaistunut. Puustinen näkee syyn hinnoissa.
”Nykyinen verokanta nostaa hintoja niin, että korjaaminen on kuluttajalle kallista, ja se uhkaa koko alaa.”
Kyse ei ole vain yhden yrittäjän näkemyksestä. Syyskuussa 2025 käynnistettiin kansalaisaloite korjauspalveluiden arvonlisäveron alentamiseksi. Keruuaika päättyi maaliskuussa 2026, ja nimiä kertyi 51 966 — yli 50 000 nimen rajan, joten aloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi.
Aloite koskisi kenkien ja nahkatuotteiden korjausta, vaatteiden korjausompelua, huonekalujen verhoilua, kodinkoneiden ja elektroniikan korjausta, polkupyörien huoltoa sekä lelujen, kellojen ja korujen korjausta. Perusteluissa vedotaan sekä ympäristöön että käsityöammattien säilymiseen.
Puustinen tuki itsekin aloitetta
Alan tulevaisuus vaatii hänen mukaansa tekijöiltä muutakin kuin käsityötaitoa.
”Näen, että ala on kuihtumassa. Se vaatii tekijöiltä laajempaa osaamista — pitää tehdä useampaa työtä tai laajentaa palveluvalikoimaa. Pitää kyetä mukautumaan. Pienissä kaupungeissa tämä pitää erityisesti paikkansa.”
Puustisen oma vastaus siihen on jo tehty: neljä tutkintoa, kaksi tavaramerkkiä ja siirtymä korjaajasta tekijäksi.
