Yritysten tilanteessa on tapahtunut loppuvuoden aikana lievä käänne parempaan, kertoo tuore Yrittäjägallup. Tilanteen paranemisen merkkejä on eniten yli viisi henkeä työllistävissä yrityksissä ja teollisuudessa.
Joulukuun Yrittäjägallupissa 55 prosenttia yrityksistä kertoi, että taloudellinen tilanne on erittäin tai melko hyvä. Marraskuussa näin kertoi 52 prosenttia.
Melko tai erittäin huonoksi tilannettaan kuvasi joulukuussa 15 prosenttia yrityksistä. Tämä osuus oli suunnilleen sama marraskuussa.
– On mahdollista, että pohjakosketus on otettu, ja suunta on ylöspäin. Tilanne on kuitenkin erittäin herkkä, eikä maailmalta kaivataan yhtään lisää kielteisiä uutisia, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.
– On hyvä huomata, että suuntaa on haettu ylöspäin ennenkin, mutta sitten on kuitenkin koettu pettymys. Tämä on mahdollista nytkin, Pentikäinen jatkaa.
Pienten ja keskisuurten yritysten näkemyksiä selvittävään Yrittäjägallupiin vastasi 1 240 pk-yritysten edustajaa joulukuun alkupuolella.
Teollisuudessa eniten parannusta
Tilanteen paranemisen merkkejä on eniten yli viisi työllistävissä yrityksissä ja teollisuudessa. Teollisuusyrityksistä 64 prosenttia kertoi joulukuussa, että tilanne on erittäin tai melko hyvä. Marraskuussa osuus oli 54 prosenttia.
Myös rakentamisen alalla on aiempaa enemmän yrityksiä, joiden tilanne on hyvä. Joulukuussa näiden osuus oli 60 prosenttia, kun marraskuussa se oli 52 prosenttia.
– Käänne korkotasossa on tärkeä toivoa luova tekijä. Kun korot kääntyvät laskuun, se auttaa monia kuluttajia ja yrityksiä, joilla on velkaa. Se myös helpottaa investointeja, sanoo Pentikäinen.
29 prosenttia yrityksistä kertoo, että korkojen aiempi nousu on heikentänyt kannattavuutta ja 20 prosenttia raportoi sen lykänneen tai peruneen investointeja.
– On myönteistä, että teollisuudessa ja rakentamisessa on orastavia lupauksia paremmasta. Toivottavasti ne eivät ole joulutunnelmia vaan kestävät keväthangille.
Alueelliset erot ovat pieniä. Yritysten tilanne on hyvä laajimmin pääkaupunkiseudulla ja vähiten Etelä-Suomessa Uudenmaan ulkopuolella. Esimerkiksi Pohjois- ja Itä-Suomen yritysten tilanne on keskimäärin yhtä hyvä kuin Länsi-Suomessa, mutta parempi kuin Etelä-Suomessa Uudenmaan ulkopuolella.
– On mielenkiintoista, että itäisen Suomen yritykset kokevat näkymänsä jopa paremmiksi kuin eteläisen Suomen, Pentikäinen toteaa.
Naisyrittäjien tilanne on selvästi heikompi kuin miesyrittäjien. Naisyrittäjien tilanne on myös selkeästi heikentynyt loppuvuoden aikana. Miehillä taas tilanne on parantunut.
– Naisyrittäjien näkymien heikkous on yksi huolestuttava asia. Sitä selittää toimialajako ja muiden muassa se, että monet hyvinvointialueet ovat lisänneet epävarmuutta sosiaali- ja terveysalalla.
Arviot tulevasta parantuneet
Pk-yritysten arviot tilanteen kehityksestä ovat myös hieman parantuneet. 32 prosenttia arvioi joulukuussa, että tilanne paranee selvästi tai jonkin verran seuraavan vuoden aikana. Marraskuussa näin arvioi 29 prosenttia.
Marraskuussa 24 prosenttia arvioi tilanteensa heikentyvän seuraavan vuoden aikana. Joulukuussa näin arvioi enää 19 prosenttia.
Näkymät ovat parantuneet muissa kokoluokissa paitsi 2–4 henkeä työllistävissä. Näkymät ovat parantumassa erityisesti teollisuudessa ja rakentamisessa. Marraskuussa ei ollut esimerkiksi yhtään rakentamisen alan yritystä, joka arvioi tilanteensa paranevan selvästi. Nyt niitä oli viisi prosenttia.
– Monet yrittäjät näkevät vaikeuksien ajat mahdollisuuksien aikoina. Vaikeina aikoina jaetaan uudelleen markkinaa ja vahvimmilla on taipumus vahvistua. Siksi moni pk-yritys pyrkii panostamaan heti, kun valoa on näkyvissä ja talous sen sallii, Yrittäjien toimitusjohtaja Pentikäinen sanoo.
– On erittäin tärkeää, että hallitus toteuttaa määrätietoisesti yrittäjyyden edellytyksiä vahvistavaa rakennepolitiikkaa eikä tee sellaisia veroratkaisuja, jotka vaikeuttavat yrittäjyyttä. Suomen kasvu syntyy yritysten kasvun kautta. Siksi tarvitaan kasvua ja kilpailua lisäävää rakennepolitiikkaa.
Tutustu tuloksiin tarkemmin tästä.
Näin kysyttiin Suomen Yrittäjien Verianilla (entinen Kantar Public) teettämään tutkimukseen vastasi 1 240 pk-yritysten edustajaa. Kysely tehtiin 4.–12.12.2023. Tutkimustulosten luottamusväli on 2,8 prosenttiyksikköä suuntaansa.
