Valtaosa rekrytointialan ammattilaisista ei usko anonyymin rekrytoinnin yleistymiseen omalla työpaikallaan lähitulevaisuudessa. Samalla yli neljäsosa työnhakijoista kokee tulleensa syrjityksi työnhaussa. Duunitorin asiantuntija huomauttaa, ettei anonyymi rekrytointi yksinään ratkaise ongelmia.
Suomen hallitus aikoo nostaa tasa-arvoisemman työelämän kehittämiskohteekseen rasismin vastaisessa tiedonannossaan. Yhdeksi keinoksi on valittu anonyymin rekrytoinnin edistäminen.
Duunitorin Kansallinen rekrytointitutkimus tutki rekrytoinnin ja johtamisen ammattilaisten suhtautumista anonyymiin rekrytointiin. Vain 19 prosenttia vastaajista uskoo oman työpaikkansa ottavan käyttöön anonyymeja rekrytointitapoja seuraavan kahden vuoden kuluessa.
Duunitorin johtava työnantajakuvakonsultti Lauri Vaisto uskoo tutkimustuloksen taustalta löytyvän teknisiä syitä.
”Anonymiteetin laajemman läpimurron suurin este ei ole tahdon puute, sillä yli puolet rekrytointialan ammattilaisista kannattaa samassa tutkimuksessa monimuotoisuuden edistämistä rekrytoinneissa. Suurempi ongelma on anonyymiyden tekninen toteuttaminen – ei oikein tunneta ratkaisuja, joilla anonyymiys saavutettaisiin tehokkaasti.”
Syrjinnän kokemukset yleisiä
Kansallisen rekrytointitutkimuksen mukaan syrjintää esiintyy Suomen työmarkkinoilla suhteellisen paljon – jopa 26 prosenttia tutkimukseen vastanneista työnhakijoista ilmoitti kokeneensa syrjintää.
Yleisimmin syrjinnän kokemus liittyy ikään, sukupuoleen tai terveydentilaan. 9 prosenttia syrjintää kokeneista ilmoittaa syyksi kansallisuuden, äidinkielen, syntyperän, uskonnon tai kulttuurisen taustan.
Syrjintä nousee esiin myös tutkimuksen avovastauksissa:
”Anonyymi haku pitäisi olla lain vaatimus”, kommentoi eräs työnhakija.
”Jättäkää rekrytointikaavakkeista syntymävuosi pois. Se ei kerro mitään hakijan kyvykkyydestä vaan ennemminkin ikärasismista”, kommentoi toinen vastaaja.
”Anonyymi työnhaku ei riitä”
Duunitorin rekrytoinnin asiantuntija Lotta Viljamaa ajattelee, että vaikka anonyymi rekrytointi vähentää ennakkoluulojen vaikutusta työnhaussa, se ei silti yksinään riitä poistamaan syrjintää.
”Vaikka perustunnistetiedot poistettaisiin, työhakemuksista voi käydä ilmi asioita, jotka antavat osviittaa esimerkiksi hakijan iästä tai taustasta. Yleensä anonymiteetti myös poistuu haastatteluvaiheessa, jonka jälkeen ennakkoluulot pääsevät taas vaikuttamaan.”
Viljamaa muistuttaa, että anonyymi rekrytointi ei vaikuta epäsuoriin syrjinnän tapoihin työnhaussa. Näitä voivat olla esimerkiksi työpaikkojen turhat kielitaitovaatimukset.
”Ei ole itsestään selvää, että anonyymia rekrytointia kannattaa edistää kaikilla työpaikoilla. Esimerkiksi työyhteisön diversiteetin lisäämisessä anonymiteetti voi olla jopa haitaksi, sillä se vaikeuttaa tietoista monimuotoisuuden kasvattamista rekrytointien avulla.”
Viljamaan mukaan syrjinnän kitkeminen työelämästä ja rekrytoinneista edellyttää kokonaisvaltaisia otteita yksittäisten toimien sijaan.
”Anonyymi rekrytointi voi olla hyvä keino ennakkoluulojen tiedostamiseen ja syrjinnän näkyväksi tekemiseen. Sen lisäksi tarvitaan kuitenkin arkista ennakkoluulojen vastaista työtä ja koulutuksia työpaikoilla, jotta syrjimättömyydestä tulee osa kulttuuria.”
Kaipaatko lisätietoa?
Tarvitsetko asiantuntijan haastatteluun tai tietoa työelämästä? Ole yhteydessä! Tutustu myös Duunitorin kaikille avoimeen työmarkkinapalveluun, joka kertoo avoimien työpaikkojen kysynnästä ja tarjonnasta.
Duunitori Oy selvittää vuosittain työnhaun nykytilaa ja trendejä Suomessa.
11. kertaa toteutettu Kansallinen rekrytointitutkimus 2023 toteutettiin yhteistyössä Taloustutkimus Oy:n kanssa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 570 rekrytoinnin sekä henkilöstöhallinnon, viestinnän, markkinoinnin ja liiketoimintajohdon ammattilaista. Tutkimus toteutettiin sekä avoimella linkillä että Taloustutkimuksen verkkopaneelissa 23.2.–12.3.2023.
